Punarinta

Poikasena, uuden kiikarin onnellisena omistajana kuljeskelin keväistä luontoa ihaillen. Kuulin käsittämättömän kaunista laulua ja lähdin laulajaa etsimään. Näkemääni en tuntenut, mutta katselin sitä pitkään. Se lauleli kuusen alaoksalla, eikä näyttänyt häiriintyvän, vaikka menin melko lähelle. Kotona sitten katselin lintukirjasta, mikä tuo heleä-ääninen laululintu oli. Kirjassa kuvailtiin laulajaa kuusikon hopeatiu’uksi. Punarinta on siitä lähtien ollut minun lintuni ja kevään tuoja.

Kului monta kevättä ensimmäistä punarinnan laulua odotellen. Kun sitten aikuisena menin ensimmäistä kertaa omalla avaimella ostamaani asuntoa mittailemaan, niin kevään ensimmäinen punarinta lauleli pihakuusessa. Sitä fiilistä on vaikeaa sanoin kuvailla.

Tuostakin on kulunut jo aikaa ja monta kevätlaulua. Siitäkin huolimatta en ole saanut punarinnasta hyvää kuvaa, ehkä vaatimukset ovat aivan liian korkealla. Toinen syy on punarinnan paha tapa lauleskella korkeimman kuusen latvassa.

Vuoden 2019 Pisa-tutkimus -otannat

Vuoden 2019 Pisa-tutkimus –otannat ovat viimeinkin valmistuneet julkaistaviksi. Otanta jäi hieman pieneksi, mutta ilmeisesti silti suuremmaksi kuin vuoden 2020 tutkimus, joka on toki hyvin suunniteltu, mutta saattaa jäädä kokonaan tekemättä.

Gdanskissa tytöt kulkevat suojatiellä tikkari kädessä. Kouluun – vai koulusta pois – kiirehditään juoksumarssia.

Sisiliassa juoksutyyli on aika lennokas. Taitaa pojilla olla isommat läppärit ja tytöillä vain kännykät käsilaukuissaan.

Suomessa oli ennen asiat paremmin. Vai mistä kertoo se, että nykyisin pukeudutaan vain mustaan. Värit häipyvät liikennemerkeistäkin.

Aiemmin aiheesta

Kohtaamisia

Olin Jyväsjärven rannassa kuvaamassa lepakoita parin kameran kanssa. Takanani Rantaraitilla kulki harvakseltaan ihmisiä. Lopulta lepakkodetektori muunsi lepakoiden ääniä korvinkuultaviksi. Kun yön pimeydessä otin pienet sarjat salamat välkkyen, kaksi jotain slaavilaista kieltä puhuvaa naista säntäsi kirkuen juoksuun. Yritin huudella jotain rauhoittavia kommentteja perään. Lisäsivät vain vauhtiaan. En kuitenkaan käskenyt pysähtymään, selittääkseni asian. Että osaa iso ihminen mennä kovvaa.

Olin Leivonmäen kansallispuistossa kuvaamassa sieniä ja poimimassa puolukoita. Kuulin, kuinka läheisellä tiellä pysähtyi auto. Ihmiset lähtivät kävelemään kohti nuotiopaikkaa. Yllättäen kuului kirkas ja voimakas naisääni – KARRHU. Nousin seisaalleni – ja pilasin Ilta-Viestin seuraavan lööpin. Osittain puiden takana kyyristellessäni ruskeassa asussa olin kuulemma aivan karhun näköinen.

Muuramen vanhoja metsiä kolutessani olin kumartunut syvään kuvatakseni jotain resupinaatista kääpää kaatuneen puun alapinnalta. Syksyinen metsä on usein aivan hiljainen, niin silloinkin. Käteni oli koholla tarkentaessani objektiivia. Aivan yllättäen koiran pää ilmestyi kainalon alta. Ystävällinen ja ennen kaikkea utelias koira oli hiljaa hiipinyt katsomaan, mitä leikkiinhaastoasennossa oleva ihminen oli löytänyt. Ikävämpi fiilis tuli sitten siitä, että lähistöllä varmaan oli myös ehkä hyvinkin innokas metsästäjä, jonka vuoksi pitäisi liikkua ryminällä ja mielellään näkyvästi.

Pari päivää sitten olin purolehdossa kuvaamassa ja löysin pieniä upponupikoita. Jos tiedät, kuinka pieniä upponupikat ovat, niin osaat ehkä kuvitella kuinka pieniä ovat pienet upponupikat. Ne ovat kuin nuppineuloja, enkä tarkoita niitä isoja lasikantaisia, vaan pieniä paitapakkausten metallisia. Kasvupaikka on aina aivan vesirajassa. Minä seisoin purossa, mutta olin kumartuneena niin syvän kuin mahdollista kastelematta itseäni kylmässä vedessä. Havahduin kovaan ryskeeseen. Eläimethän liikkuvat aina hiljaa, ellei niitä sitten joku aja takaa. Nousin pystyyn, ja näin kuinka suunnistaja loikkasi puron yli ehkä kolmen metrin päästä. Hän ei takuulla huomannut minua, ennen kuin nousin seisomaan. Mahtoi säikähtää. Kysyin, mikä sinua ajaa takaa, mutta hän vain kiihdytti vauhtiaan.

Asian vierestä: 

• Normaali valokuvaaja – KSML lyhyet

Terävyysalueen hallinta pinoamalla

Luontokuva-lehdessä 2/2020 s. 40-43 on artikkelini Terävyysalueen hallinta pinoamalla. Erityisesti lähikuvauksessa terävyysalue jää usein pieneksi ja runsas himmentäminen aiheuttaa ongelmia taustan hallinnan kanssa – eikä terävyysalue siltikään juuri kasva. Kuvissa viherkukkajäärä (Anoplodera virens) päivänkakkaralla (Leucanthemum vulgare) ja luhtakuusion (Pedicularis palustris) siemenkodat.

 

Jyväskylän kameraseuran kuvaillat ja retket peruttu toistaiseksi.

Koronapandemian vuoksi kameraseuran kokoontumiset ja suunnitellut retket lopetetaan tältä keväältä. Jos tilanne sattuisi paranemaan, niin sitten jatkamme ohjelman mukaisesti, mutta siitä ilmoitetaan erikseen. Vuosikokous ja jäsenmaksusta päättäminen jäänee syksyyn.  Ideoita syksyn voi lähetellä sähköpostilla.

Syksyllä on jäsenille varattu kirjastolta näyttelyaika. Näyttely toteutetaan samaan tapaan kuin aiemmatkin ts. ensiksi ilmoittautuneet jäsenet saavat serminpuolikkaan käyttöönsä omalle teemalle. Kuvat esikatsellaan kuvailloissa.

Jatkamme teemoilla kameraseuran Facebook-sivulla. Ensimmäisenä teemana on koskettava. Saman teeman kuvat laitetaan sitten siihen samaan julkaisuun kommenteiksi. Seuraavan teeman päättäjä arvotaan osallistujien joukosta. Teema voisi vaihtua kuun vaihteessa ja kuun puolivälissä.

Kuvaamista ei kannata jättää. Esim. metsässä on helppo pitää etäisyyttä toisiin. Myös kilpailuihin osallistumiseen on nyt paremmin aikaa.

SIIRRETTY SYKSYLLE – Lohjan Luontokuvailta 2020: Kämmekät – Pohjolan orkideat

Koronaepidemien vuoksi kuvailta on peruttu. Uusi aika syksyllä lauantaina 31.10.2020.

Perjantaina 13.3.2020 Laurentius-salissa Lohjalla kerron sanoin ja kuvin kämmeköistä, Pohjolan orkideoista. Orkideat ovat hyvin monimuotoinen ja kiinnostava kasviheimo. Niiden siemenet ovat pieniä ja ilman vararavintoa. Ne pystyvät itämään vain, jos sopiva sienirihmasto löytää siemenen ja siemen saa rihmastolta ravintoa. Yksisirkkaiselta taimenelta voi viedä useita vuosia kukkivaksi yksilöksi. Monien lajien kukat ovat medettömiä ja pölytys perustuu huijaukseen. Pisimmälle huijauksen ovat vieneet orhot, jotka houkuttelevat koiraspistiäisiä parittelemaan.

Kämmeköiden löytämisessäkin on omat haasteensa. Osa on niin pieniä, että harjaantumaton todennäköisemmin tallaa kuin löytää. Jotkut ovat hyvinkin näyttäviä, mutta kasvupaikat ovat varmemmin salattuja kuin Tiitisen lista.

Lisää kuvia, tietoja ja tarinoita kuvaillassa Lohjalla. Lähellä isoäitini synnyinkotia, Vohloisten kartanoa.

Tervetuloa!

Jyväskylän kameraseurassa 5.3. vieraana Rune Nanuuk Snellman

Jyväskylän kameraseurassa vieraana Rune Nanuuk Snellman. Hän kertoo omasta valokuvaajan urastaan ja kuvallisesta näkemyksestään. Salakampa on tällä kertaa samalla Runen arvostelema jäsentenvälinen kilpailu, jossa palkintona on Sigmaa maahantuovan Fokan lahjoittama Benron yksijalka.

Jyväskylän kameraseuran kuvailta pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Molekyylissä (I kerros), Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sisään sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

 

Jyväskylän kameraseuran kevät 2020

Jyväskylän kameraseuran kevään ohjelmassa kokeilemme kuvailtojen alussa lyhyitä, noin vartin tietoiskuja, joiden aiheet päätetään edellisellä kerralla. Ensimmäisen tietoiskun aiheena on histogrammin tulkinta ja hyödyntäminen oikean valotuksen määrittämisessä. Mitä eroa on RAW-kuvien valottamisessa JPG-kuvien valottamiseen? Mitä tarkoittaa oikealle valottaminen?

Kuvailtojen lisäksi keväälle mahtuu 3-4 vierailua. Vierailijoiden johdolla katsellaan salakampa (yksi kuva per kuvaaja). Fokan edustajan kanssa tästä ei vielä ole sovittu.

• 9.1. Tietoisku: Histogrammi, oikea valotus ja oikealle valotus. Teema: Oma tyyli
• 23.1. Vierailijana: FOKAn edustaja Nico Karling
• 6.2. Tietoisku: Valkotasapaino. Teema: Juhlien kuvaaminen
• 20.2. Tietoisku: Salaman ohjeluku. Teema: Varjot, silhuetit, heijastukset ja peilaukset
• 5.3. Vierailija: Rune Nanuuk Snellman, salakampa ja kilpailu
• 26.3. Vuosikokous, Teema: Koskettava
• 16.4. Juha Hakulinen ja vetenalaiset vehkeet
• 23.4. Teema: Lähiseudun luontokohde
• 7.5. Vierailija: Petteri Mussalo, kertoo FIAP:in kilpailuista

Jyväskylän kameraseurassa 20.2. teemana varjot, silhuetit, heijastukset ja peilaukset

Jyväskylän kameraseurassa teemana varjot, silhuetit, heijastukset ja peilaukset. Kuvaillan alun tietoiskuna salaman ohjeluku.

Jyväskylän kameraseuran kuvailta pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Molekyylissä (I kerros), Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sisään sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Jyväskylän kameraseuran kevät 2020

Jyväskylän kameraseuran kevään ohjelmassa kokeilemme kuvailtojen alussa lyhyitä, noin vartin tietoiskuja, joiden aiheet päätetään edellisellä kerralla. Ensimmäisen tietoiskun aiheena on histogrammin tulkinta ja hyödyntäminen oikean valotuksen määrittämisessä. Mitä eroa on RAW-kuvien valottamisessa JPG-kuvien valottamiseen? Mitä tarkoittaa oikealle valottaminen?

Kuvailtojen lisäksi keväälle mahtuu 3-4 vierailua. Vierailijoiden johdolla katsellaan salakampa (yksi kuva per kuvaaja). Fokan edustajan kanssa tästä ei vielä ole sovittu.

• 9.1. Tietoisku: Histogrammi, oikea valotus ja oikealle valotus. Teema: Oma tyyli
• 23.1. Vierailijana: FOKAn edustaja Nico Karling
• 6.2. Tietoisku: Valkotasapaino. Teema: Juhlien kuvaaminen
• 20.2. Teema: Varjot, silhuetit, heijastukset ja peilaukset
• 5.3. Vierailija: Rune Nanuuk Snellman, salakampa
• 26.3.Teema: Koskettava
• 16.4. Juha Hakulinen ja vetenalaiset vehkeet
• 23.4. Teema: Lähiseudun luontokohde
• 7.5. Vierailija: Petteri Mussalo, kertoo FIAP:in kilpailuista

Jyväskylän kameraseurassa 6.2. teemana juhlien kuvaaminen

Jyväskylän kameraseurassa teemana juhlien kuvaaminen. Kuvaillan alun tietoiskuna valkotasapaino. Mikä on lumihangen oikea väri?

Jyväskylän kameraseuran kuvailta pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Molekyylissä (I kerros), Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sisään sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Jyväskylän kameraseuran kevät 2020

Jyväskylän kameraseuran kevään ohjelmassa kokeilemme kuvailtojen alussa lyhyitä, noin vartin tietoiskuja, joiden aiheet päätetään edellisellä kerralla. Ensimmäisen tietoiskun aiheena on histogrammin tulkinta ja hyödyntäminen oikean valotuksen määrittämisessä. Mitä eroa on RAW-kuvien valottamisessa JPG-kuvien valottamiseen? Mitä tarkoittaa oikealle valottaminen?

Kuvailtojen lisäksi keväälle mahtuu 3-4 vierailua. Vierailijoiden johdolla katsellaan salakampa (yksi kuva per kuvaaja). Fokan edustajan kanssa tästä ei vielä ole sovittu.

• 9.1. Tietoisku: Histogrammi, oikea valotus ja oikealle valotus. Teema: Oma tyyli
• 23.1. Vierailijana: FOKAn edustaja Nico Karling
• 6.2. Tietoisku: Valkotasapaino. Teema: Juhlien kuvaaminen
• 20.2. Teema: Varjot, silhuetit, heijastukset ja peilaukset
• 5.3. Vierailija: Rune Nanuuk Snellman, salakampa
• 26.3.Teema: Koskettava
• 16.4. Juha Hakulinen ja vetenalaiset vehkeet
• 23.4. Teema: Lähiseudun luontokohde
• 7.5. Vierailija: Petteri Mussalo, kertoo FIAP:in kilpailuista

Jyväskylän kameraseurassa 23.1. Sigman objektiivien esittelytilaisuus

Nico Karling Valokuvaustukku FOKA OY:stä tulee 23.1. esittelemään Jyväskylän kameraseuran iltaan Sigman laajaa objektiivivalikoimaa. Mukaan kannattaa ottaa muistikortteja tai kamerarunkoja (Canon, Nikon tai Sony), niin pääsee testaamaan ja saa testikuvat mukaansa.

Jyväskylän kameraseuran kuvailta pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Molekyylissä (I kerros), Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sisään sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Jyväskylän kameraseuran kevät 2020

Jyväskylän kameraseuran kevään ohjelmassa kokeilemme kuvailtojen alussa lyhyitä, noin vartin tietoiskuja, joiden aiheet päätetään edellisellä kerralla. Ensimmäisen tietoiskun aiheena on histogrammin tulkinta ja hyödyntäminen oikean valotuksen määrittämisessä. Mitä eroa on RAW-kuvien valottamisessa JPG-kuvien valottamiseen? Mitä tarkoittaa oikealle valottaminen?

Kuvailtojen lisäksi keväälle mahtuu 3-4 vierailua. Vierailijoiden johdolla katsellaan salakampa (yksi kuva per kuvaaja). Fokan edustajan kanssa tästä ei vielä ole sovittu.

• 9.1. Tietoisku: Histogrammi, oikea valotus ja oikealle valotus. Teema: Oma tyyli
• 23.1. Vierailijana: FOKAn edustaja Nico Karling
• 6.2. Teema: Juhlien kuvaaminen
• 20.2. Teema: Varjot, silhuetit, heijastukset ja peilaukset
• 5.3. Vierailija: Rune Nanuuk Snellman, salakampa
• 26.3.Teema: Koskettava
• 16.4. Juha Hakulinen ja vetenalaiset vehkeet
• 23.4. Teema: Lähiseudun luontokohde
• 7.5. Vierailija: Petteri Mussalo, kertoo FIAP:in kilpailuista