Kameraseuran jäsenmaksu ja 11.4. kuvailta: rajauksen vaikutus kuvaan

Jyväskylän kameraseuran kuvaillat pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

Rajauksen tekeminen oikein on visuaalisesti tehokas keino, mutta usein se vaikuttaa myös kuvan sisältöön.

Vuosikokous päätti nostaa jäsenmaksua hieman, koska Kameraseurojen liiton jäsenmaksu on noussut ja koska viime vuoden tilinpäätös oli suunnilleen tilan vuokran verran alijäämäinen. Vuoden 2019 jäsenmaksu on 20€. Tilinhoitokulujen säästämiseksi ja asioiden hoidon helpottamiseksi yhdistyksen tilinä toimii toistaiseksi Markku Könkkölän hallinnoima, yhdistystä varten avattu S-pankin tili FI28 3939 0050 8951 35.

Maksun saaja: Markku Könkkölä
Tili: FI28 3939 0050 8951 35
Viesti: Jyväskylän kameraseuran jäsenmaksu 2019
Maksu: 20€
Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

—

Keväällä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin kaksi teemailtaa: Kirmo Wilen 17.1. ja Marko Hämäläinen 21.2.  Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 17.1. Vierailijana Kirmo Wilen, Kuvausprojekti Hainanissa
• 24.1. Salakampa, anonyymien kuvaajien kuvien arviointia
• 14.2. Itselle tärkeä/mieluinen kuvausaihe
• 21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen
• 21.3. Kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla miltei mikä tahansa kuvausprojekti, joka olisi jostain syystä käytännössä pakko onnistua kertarykäisyllä. Lopputuloksena voi olla useita kuvia tapahtumasta (esim. häät) tai vaikka vain yksi (esim. purettavan piipun räjäytys) tai sitten lajikuva jostain harvinaisesta lajista.
• 11.4. Kuinka rajaus vaikuttaa kuvaan visuaalisesti tai jopa sisältöön
• 16.5. Hankaselmen kamerasaeura tulee vierailulle

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Mainokset

Kreetan toukokuu

Olin arvioinut, että normaalikeväänä voisi kovalla työllä ja hyvällä tuurilla löytyy seitsemän itselle uutta lajia. Kevät oli ollut tavallista aikaisempi, joten myöhäinen matkan ajankohta osoittautui oikeastaan liian myöhäiseksi. Maisema oli jo varsin kulottunutta ja kuumuus laski motivaatiota entisestään – komppauskilometrit jäivät vähälle. Monin paikoin maastoon menemistä haittasi myös metrinen jykevä teräsverkkoaita, jonka yläreunaa koristi piikkilanka.

Kreeta on iso saari, pituutta yli 200km. Kun lisäksi ottaa huomioon, että kilometrit Kreetalla ovat pitkiä, niin saari ei ole oikeastaan sopiva kasvikohteeksi, vaan vähintään kolmeksi. Oli aika tavallista, että navigaattori kertoi matkaksi 30km ja matka-ajaksi tunnin. Se pitikin paikkansa, jos ajoi kuten kreetalainen ts. ohitti kaikki turistien vuokra-autot, bussit, kuorma-autot ja 70-luvulta peräisin olleet, taakan alle väsähtäneet avolavat. Mutkaisilla vuoristoteillä se ei ollut kovin helppoa. Onneksi moottoripyörillä oli omat kaistansa. Liikennekulttuuri oli joustavampaa – ehkäpä turhaumat puretaan liikennemerkkeihin, eikä muihin liikenteessä liikkuviin.

Kirjan mukaan etukäteen kaikkein tärkein kohde Dikti-vuoristossa oli palanut joskus vuosikymmenen alkupuolella, niin laajalta alueelta kuin jaksoin vuoriston sorateitä ajella. Männyt olivat sentään säästyneet, mutta itse maaperä oli lähes pelkkää kivikkoa.

Minulle uusista kämmeköistä löytyi tunnistettavassa kunnossa vain Serapias cordigera ssp. cretica ja Epipactis microphylla. Lisäksi Orchis fragrans kukki vielä aivan tunnistettavana, mutta kuvata sitä ei enää kannattanut, koska hyviä kuvia siitä jo oli. Jokin orho, mahdollisesti Ophrys fusca ssp. cressa, oli jo enimmäkseen siemenvaiheessa.

Kulottuneeseen maisemaan väriä toivat lähes pelkästään tienvarsien oleanterit. Ylempänä oli lisäksi keltaista väriä antamassa muutamia hernepensaita.

Suomesta tuttu maaseutukylien autioituminen on tuttu ilmiö Kreetallakin.

Kreikanlohikäärmevehka (Dracunculus vulgaris) on kasviksi aika hurjan näköinen ja helppo tunnistaa raatokärpäsiä houkuttavasta hajustakin.

Jyväskylän kameraseurassa 21.3. vuosikokous ja kuvauksen valmistelu

Jyväskylän kameraseuran kuvaillat pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

Osittainen auringonpimennys Muuramenharjulla, kuvattu 10.5.1994.

Vuosikokous, joka perinteisesti on mennyt varsin nopeasti läpi. Sen jälkeen illan varsinaiseen teemaan: kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla työtehtävä tai itse määritelty kuvausrupeama. Lopputulos voi olla yksi kuva oikeasta hetkestä aivan yhtä hyvin kuin monin kuvin dokumentoitu tapahtuma – kerralla kuitenkin pitää onnistua, sillä uusintamahdollisuutta ei tule. Siksi ennakkoon pitää suunnitella kaikki valmiiksi.

Liistekatiskan jäänteet kuvattu kuusimetrisellä jalustalla veden ollessa poikkeuksellisen matalalla.

—

Keväällä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin kaksi teemailtaa: Kirmo Wilen 17.1. ja Marko Hämäläinen 21.2.  Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 17.1. Vierailijana Kirmo Wilen, Kuvausprojekti Hainanissa
• 24.1. Salakampa, anonyymien kuvaajien kuvien arviointia
• 14.2. Itselle tärkeä/mieluinen kuvausaihe
• 21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen
• 21.3. Kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla miltei mikä tahansa kuvausprojekti, joka olisi jostain syystä käytännössä pakko onnistua kertarykäisyllä. Lopputuloksena voi olla useita kuvia tapahtumasta (esim. häät) tai vaikka vain yksi (esim. purettavan piipun räjäytys) tai sitten lajikuva jostain harvinaisesta lajista.
• 11.4. Kuinka rajaus vaikuttaa kuvaan visuaalisesti tai jopa sisältöön
• 16.5. Hankaselmen kamerasaeura tulee vierailulle

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Rhodoksen orhot huhtikuussa 2018

Orhojen lajittelu on haastavaa, eikä siitä täyttä yksimielisyyttä taida ollakaan. Taksonien sisäinen muuntelu on suurta ja lisähaastetta luovat myös risteymät. Itse olen mieltynyt kirjassa Ophrys: The Bee Orchids of Europe by Pedersen, H.a.; Faurhodt, N. esitettyyn tulkintaan, jossa lajimäärä on varsin niukka, eikä alalajejakaan aivan hirveästi ole. Silti haastetta piisaa ja virheitä saattaa tulla.

Rhodokselta urhoryhmä löysi 14.-22.4.2018 oheiset taksonit. Määrittykset ja mahdolliset virheet ovat omiani.

Ophrys fusca ssp. fusca

Ophrys lutea ssp. lutea

Ophrys lutea ssp. galilaea

Ophrys bombyliflora

Ophrys speculum ssp. regis-ferdinandii

Ophrys scolopax ssp. scolopax

Ophrys scolopax ssp. rhodia

Ophrys fuciflora ssp. fuciflora

Ophrys fuciflora ssp. candica

Ophrys sphegodes ssp. mammosa

Ophrys reinholdii

Ilmeisiä risteymiäkin löytyi muutama ja ne ovat vielä kantalajejakin monimuotoisempia.

Orchis ×vicina (jälkimmäistä pidetään myös alalajina Ophrys fuciflora ssp. grandiflora)

Näytti siltä, että Ophrys fuciflora × scolopax olisi risteymistä yleisin.

Tältä voisi näyttää Ophrys fuciflora ssp. candican ja Ophrys scolopax ssp. rhodian risteymä.

 

 

Jyväskylän kameraseuran helmikuun ohjelmaa

Jyväskylän kameraseuran kuvaillat pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

Kangasvuokko, Pulsatilla vernalis

14.2. Itselle tärkeä tai mieluinen kuvausaihe

Keltainen tikankontti, Cypripedium calceolus var. viridiflorum

21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen ja aiheena on Valokuvauksen rajaton valtakunta. Hän kertoo omista vaikuttimistaan valokuvauksen kentässä ja hahmottaa mistä hänen tekijyys on koostunut.

Marko Hämäläinen on muuramelainen valokuvataiteilija, joka haltioituu taiteesta, retkeilystä, todellisuudesta ja melankoliasta. Hämäläisen teosten taustalla häämöttää aina todellisuus. Tällä hetkellä hän työskentelee Taiteen edistämiskeskuksella valokuvataiteen läänintaiteilijana.

—

Keväällä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin kaksi teemailtaa: Kirmo Wilen 17.1. ja Marko Hämäläinen 21.2.  Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 17.1. Vierailijana Kirmo Wilen, Kuvausprojekti Hainanissa
• 24.1. Salakampa, anonyymien kuvaajien kuvien arviointia
• 14.2. Itselle tärkeä/mieluinen kuvausaihe
• 21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen
• 21.3. Kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla miltei mikä tahansa kuvausprojekti, joka olisi jostain syystä käytännössä pakko onnistua kertarykäisyllä. Lopputuloksena voi olla useita kuvia tapahtumasta (esim. häät) tai vaikka vain yksi (esim. purettavan piipun räjäytys) tai sitten lajikuva jostain harvinaisesta lajista.
• 11.4. Kuinka rajaus vaikuttaa kuvaan visuaalisesti tai jopa sisältöön

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Banaani-suklaa -dieetillä Rhodoksella 2018

Urhojen keväinen orhoretki suuntautui tällä kertaa Rhodokselle (14.-22.4.2018). Mukaan otimme (lue: saimme) ilman tasa-arvovaltuutetun painostusta myös uuden naisjäsenen. Hyvä niin, hän osoittautui päteväksi, konttaavaksi kuvaajaksi vaikka ei ryhmäkuvassa satu olemaankaan.

Saari on aika sopivan kokoinen hallittavaksi yhdestä majapaikasta. Aamun tankkauksen jälkeen päivä kului silti usein banaanin ja suklaan voimalla sekä runsaalla nestetankkauksella. Nuottikirja (Horst Kretzschmar:  Orchids, Crete and Dodekanese, 2004) osoittautui aika vaikeaselkoiseksi ja vaikka koordinaattien kryptologia lopulta selvisi, niin ne eivät olleet tarkkoja. Mielenkiintoiset alueet niillä suunnilleen selvisivät, mutta muista vinkeistä oli enemmän hyötyä.

Orhoja löysimme monia lajeja, mutta muista kämmeköistä tunnistimme varmuudella vain neljä lajia. Määrittämättä jääneiden kukinta oli jo aivan liikaa ohi, mutta ilmeisesti niitäkin lajeja oli useampia.  Komein tunnistetuista oli täysloinen Limodorum abortivum, joita löysimme saaren sisäosien männiköistä.

Kartiokalkkikämmekkä (Anacamptis pyramidalis) oli jo hieman parhaan vaiheensa ohi, mutta viikon aikana löytyi toki useita hyväkuntoisiakin yksilöitä. Kaikista punakukkaista kasveista tapaa toisinaan vaaleita ja valkeita muotoja, mutta täällä nuo vaaleat olivat paljon yleisempiä kuin punaiset.

Rhodoksella kasvaa vain Anacamptis papilionaceaen alalaji heroica, mutta niiden parasta ennen päivä oli jo hieman ohi.
Hieman samankaltaiset Orchis fragrans ja Orchis sancta olivat kukintansa alkuvaiheessa, siis oikeastaan parhaimmillaan.

Serapiakset jäivät tällä kertaa vähälle huomiolle, koska niiden lajittelu räjäytyskuvista on niin hankalaa. Seuraavalla kerralla pitää ottaa otoskooppi mukaan.

Orhoista myöhemmin.

Vuoden luontokuva -kilpailun sääntöjen kummallisuus

Monissa sarjoissa kamerassa monivalotuksella toteutettu dynamiikan laajentaminen (HDR) sallitaan, mutta terävyysalueen laajentaminen (focus stacking) ei, vaikka kumpikin oikein toteutettuna muuttaa kuvaa paremmin silmällä nähdyn kaltaiseksi.

Vuoden luontokuva 2018 sääntöjen ensimmäisessä versiossa olivat kameralla tehdyt pinot sallittuja kaikissa sarjoissa. Sääntöjä päivitettiin kesken kilpailun ja ne kiellettiin kasvi ja muut eläimet sarjoissa, mutta edelleen pinot sallitaan maisemasarjassa – kukahan siinä sarjassa mahtaa pinota. Vuoden luontokuva 2019 säännöissä on edelleen tuo kummallisuus.

Koska kameran tekemä HDR sallitaan kaikissa sarjoissa, niin olisi loogista sallia myös kameran tekemät pinot (focus stacking), koska molemmat ovat lähinnä vain teknisten rajoitusten vähentämistä ja tavoitteena on kuva, joka vastaa paremmin ihmissilmällä nähtyä todellisuutta. Nyt kasvi- ja hyönteispinot pitäisi laittaa luovaan sarjaan, johon ne sisältönsä puolesta sopivat huonosti, koska ovat pääsääntöisesti hyvin dokumentaarisia. Paljon kuvaa muuttavan sävytoonauksen salliminen kaikissa sarjoissa ja terävyyspinojen salliminen maisemasarjassa, kertoo lähinnä siitä, että sääntöjen laatijat eivät ole ajan tasalla.

Tekniikka muuttuu jatkuvasti ja viime vuosina vauhti on vain kiihtynyt. Silloin kun kuvaa ei ole rakennettu esimerkiksi useammasta kuvasta totuutta muuttaen, niin sarjajaot pitäisi tehdä kuvan sisällön perusteella, eikä niinkään teknisiin yksityiskohtiin takertuen.

Terävyysaluetta voi hallita monin teknisin keinoin. Suurella aukolla saadaan hyvin lyhyt ja muiden kuin kuvaajien silmille vieras epäterävyysalue, kuten hopeasinisiiven ja mukulaleinikin kuvissa.

Epäterävyysalueella tapahtuu toisinaan kuvaajaakin hämmästyttäviä asioita, kuten oheisessa pietaryrttikuvassa, jossa kukinnon osan silhuetti muodostaa hauskan silhuettikuvan kuusta muodostunutta valoa vasten. Puna- ja miekkavalkun risteymän kuvassa epäterävät kuvat näyttävät miltei maalatuita.

 

Ketunlieko on ”irroitettu” ympäristöstään käyttäen TS-objektiivin kallistusominaisuutta

Etelänarnikki-kuvassa on vastaavasti TS-objektiivilla lisätty syväterävyyttä objektiivia kallistaen.

Kaikki edellä olevat täyttävät tiukimpien sarjojen ehdot, jos olisivat Suomessa kuvattuja.

Rentukan sekä hämeenkylmänkukka-kangasvuokko risteymän kuvissa on myös lisätty terävyyttä kattamaan koko kukinto. Toinen näistä täyttää A: Kasvit ja sienet -sarjan ehdot – toinen ei, koska toisessa on objektiivia kallistettu ja toisessa kuvia pinottu. Kuvien autenttisuuden kannalta erolla ei ole merkitystä ja kuvat ovat yhden laukaisimen painalluksen tulosta. Kumpikin mielestäni kuuluisi A: Kasvit ja sienet -sarjaan

Isoapollokuvista yksi ei täytä E: Muut eläimet -sarjan ehtoja: sarjan kuvista viimeisin, joka näyttää kaikkein luonnollisimmalta. Se on tehty pinoamalla. Niukan terävyysalueen kuvat täyttävät, vaikka ne olisi muutettu mustavalkoisiksi tai toonattu. Sarjoissa F: Sommittelu ja muoto tai I: Teoksia luonnosta pinottu kuva olisi minusta väärässä seurassa.

Kuvat kärpäsestä orvokilla ja variksenmarjan kukinnosta ovat esimerkkejä kuvista, jotka eivät olisi mahdollisia ilman pinoamista. Kuvat ovat hyvin dokumentaarisia ja silti ne sääntöjen mukaan kelpaisivat vain sarjoihin F: Sommittelu ja muoto tai I: Teoksia luonnosta.

Jyväskylän kameraseuran tammikuun ohjelmaa

Jyväskylän kameraseuran kuvaillat pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

17.1. Kirmo Wilen kertoo kymmenisen vuotta kestäneestä projektista Kiinan Hainanissa, jossa on tallennettu paikallisten elämän muutosta

24.1. Salakampa. Kokoamme kuvia tikulle nimettömästi ja katselemme niitä keskustellen tietämättä. Kaksi kuvaa kuvaajaa kohti.

—

Keväällä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin kaksi teemailtaa: Kirmo Wilen 17.1. ja Marko Hämäläinen 21.2.  Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 17.1. Vierailijana Kirmo Wilen, Kuvausprojekti Hainanissa
• 24.1. Salakampa, anonyymien kuvaajien kuvien arviointia
• 14.2. Itselle tärkeä/mieluinen kuvausaihe
• 21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen
• 21.3. Kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla miltei mikä tahansa kuvausprojekti, joka olisi jostain syystä käytännössä pakko onnistua kertarykäisyllä. Lopputuloksena voi olla useita kuvia tapahtumasta (esim. häät) tai vaikka vain yksi (esim. purettavan piipun räjäytys) tai sitten lajikuva jostain harvinaisesta lajista.
• 11.4. Kuinka rajaus vaikuttaa kuvaan visuaalisesti tai jopa sisältöön

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Parempaa uutta vuotta

Jyväskylässä on pitkään vaikuttanut oheinen filosofi mietelauseineen. En tiedä onko enää työtään jatkamassa, mutta julkaisenpa koosteen. Toivottavasti tulevaisuus on valoisampi!

   

 

Haikankärki

Kapealla harjukannaksella olevaa polkua pitkin pääsee lähes keskelle Saarijärven Summasjärveä. Kannas päättyy Haikankärkeen, jonka mäntyvaltainen puusto on luonnontilainen. Aallokko on syönyt rantaa molemmilta puolilta ja puiden juurakot ovat hyvin näkyvissä etenkin matalan veden aikaan. Orton-efektiä käyttäen korostin huurteisten puiden luomaa tunnelmaa.