Teerenleipiä ja korsikäämiköitä – piensieniä kasvikuvaajille

Luontokuva-lehdessä 4/2019 s. 46-48 on artikkelini piensienten tai ilkeämmin sanottuna kasvitautien kuvaamisesta. Kuvassa pihlajankatajasarviruoste, Gymnosporangium cornutum.

Mainokset

Onko maariankämmekkä yllättäen uhanalainen?

Maariankämmekkä on toki vähentynyt soiden ojituksen vuoksi. Nykyisin sen tärkeimpiä kasvupaikkoja ovatkin ojanpenkat. Kuitenkaan en sitä ole osannut pitää mitenkään uhanalaisena.

Olen kiertänyt näyttämässä kuvia ja kertomassa Pohjolan kämmeköistä aika monessa paikassa. Selkeästi tunnetuin kämmekkämme on maariankämmekkä. Yhtä selvä kakkonen on lehdokki. Niillä alueilla, joissa kasvaa tikankonttia, neidonkenkää tai seljakämmekkää – ne ovat toki myös tunnettuja, mutta eivät valtakunnallisesti.

Korpimaariankämmekkä, Dactylorhiza maculata subsp. maculata

Nyt joku on keksinyt, että maariankämmekän nimi pitäisi vaihtaa täpläkämmekäksi. On vaikea ymmärtää perusteita, miksi hyvin tunnetun kasvin nimi pitäisi vaihtaa.

Kalkkimaariankämmekkä, Dactylorhiza maculata subsp. fuchsii

Täpläkämmekkä ei ole siksikään onnistunut valinta, että hyvin usein tapaa täplättömiä maariankämmeköitä. Niin usein, ettei niitä tule edes kuvattua erikoisuuden vuoksi.

Turhaa sotkuahan siitä tulee, kun vakiintuneita nimiä tarpeettomasti muutetaan. Maariankämmekästä on tehty täpläkämmekän alalaji. Toinen meikäläisistä alalajeista on kielikämmekkä. Olisi ollut parempi pitäytyä vanhassa: korpi- ja kalkkimaariankämmekkä ovat maariankämmekän alalajeja.

Sitä paitsi muutos on epälooginen. Esim. suopunakämmekkä ja veripunakämmekkä ovat punakämmekän variaatioita tai alalajeja lähteestä riippuen. Miksei korpi- ja kalkkimaariankämmekkä vastaavasti ole maariankämmekän alalajeja, kuten ennen olivatkin.

Suo-, veri-, vaha- ja dyynipunakämmekät, Dactylorhiza incarnata var. incarnata, var. cruenta, var. ochroleuca ja var lobelii

Suomen kasvistossa on laji.fi-tietokannan mukaan kymmenkunta lajia, joissa nimi maaria on yhdyssanan osana. Ne kaikki ovat huonommin tunnettuja, mutta näköjään saavat olla. On myös muita kasveja, joissa osana on ihmisen nimi, esimerkiksi jaakonvillakko tai väinönputki. Valtavasti on myös eläinten nimiä, jotka eivät mitenkään liity kasviin tai kuvaile sitä mitenkään. Esimerkiksi kissankello, kurjenkanerva, käenkukka, koiranputki, sudenmarja, ketunleipä,… lista olisi todella pitkä.

Jos jotain halutaan muuttaa, niin voisi aloittaa niistä nimistä, jotka johtavat harhaan, kuten lapinvuokko.

Jyväskylän kameraseuran syksy 2019

Jyväskylän kameraseuran kuvailta pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Molekyylissä (I kerros), Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Tila on aiempaa pienempi, mutta riittävä ja sen saa paremmin pimennettyä.

Syksyllä 2019 on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin yksi teemailtaa: Irma Varrio tulee katsomaan ja kommentoimaan, onko seuran jäsenet vuodessa oppineet luovempaa otetta. Syyskauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 22.8. Sää
• 26.9. Tapahtuma
• 24.10. Näyttelykuvat – seuran perinteisen vuosinäyttelyn kuvien valintaa
• 7.11. Sato
• 28.11. Luovalla otteella Irma Varrion jäljillä
• 12.12. Valo

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Luontokuva-lehdessä Välimeren orkideat

Luontokuva-lehdessä 3/2019 s. 44-47 on artikkelini orkidearetkistä Välimeren seudulle. Kohteina Portugalin Algarve, Italian Monte Gargano ja Sisilia sekä Kreikan Rhodos.

Jyväskylän kameraseuran kuvailta 16.5. – Hankasalmen kameraseuran vierailu

Jyväskylän kameraseuran kuvailta pidetään pimennysongelmien vuoksi poikkeuksellisesti klo 18-20 Sepänkeskuksen Protonissa (II kerros), Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

16.5. Hankasalmen kameraseura saapuu vierailulle. Esittelemme seurojemme toimintaa sekä omaa kuvaustamme puolin ja toisin. Lyhyitä sarjoja kuvia mukaan.

—

Keväällä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin kaksi teemailtaa: Kirmo Wilen 17.1. ja Marko Hämäläinen 21.2.  Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 17.1. Vierailijana Kirmo Wilen, Kuvausprojekti Hainanissa
• 24.1. Salakampa, anonyymien kuvaajien kuvien arviointia
• 14.2. Itselle tärkeä/mieluinen kuvausaihe
• 21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen
• 21.3. Kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla miltei mikä tahansa kuvausprojekti, joka olisi jostain syystä käytännössä pakko onnistua kertarykäisyllä. Lopputuloksena voi olla useita kuvia tapahtumasta (esim. häät) tai vaikka vain yksi (esim. purettavan piipun räjäytys) tai sitten lajikuva jostain harvinaisesta lajista.
• 11.4. Kuinka rajaus vaikuttaa kuvaan visuaalisesti tai jopa sisältöön
• 16.5. Hankaselmen kameraseura tulee vierailulle

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Hyvää vappua!

Näin vaalien välissä tuli mieleen, kuinka moni asia on vinossa. Kuvaajana päätin oikaista niistä edes osan.

Tämä lyhtypylväs on ollut kallellaan ainakin viisi vuotta, mutta ei enää.

Kun kumartaa toiselle, niin toiselle pyllistää.

Kait vinokattosenkin kuuluisi olla suorassa.

Pysäytetäänpä autojen kallistuminenkin.

Kameraseuran jäsenmaksu ja 11.4. kuvailta: rajauksen vaikutus kuvaan

Jyväskylän kameraseuran kuvaillat pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

Rajauksen tekeminen oikein on visuaalisesti tehokas keino, mutta usein se vaikuttaa myös kuvan sisältöön.

Vuosikokous päätti nostaa jäsenmaksua hieman, koska Kameraseurojen liiton jäsenmaksu on noussut ja koska viime vuoden tilinpäätös oli suunnilleen tilan vuokran verran alijäämäinen. Vuoden 2019 jäsenmaksu on 20€. Tilinhoitokulujen säästämiseksi ja asioiden hoidon helpottamiseksi yhdistyksen tilinä toimii toistaiseksi Markku Könkkölän hallinnoima, yhdistystä varten avattu S-pankin tili FI28 3939 0050 8951 35.

Maksun saaja: Markku Könkkölä
Tili: FI28 3939 0050 8951 35
Viesti: Jyväskylän kameraseuran jäsenmaksu 2019
Maksu: 20€
Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

—

Keväällä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin kaksi teemailtaa: Kirmo Wilen 17.1. ja Marko Hämäläinen 21.2.  Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 17.1. Vierailijana Kirmo Wilen, Kuvausprojekti Hainanissa
• 24.1. Salakampa, anonyymien kuvaajien kuvien arviointia
• 14.2. Itselle tärkeä/mieluinen kuvausaihe
• 21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen
• 21.3. Kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla miltei mikä tahansa kuvausprojekti, joka olisi jostain syystä käytännössä pakko onnistua kertarykäisyllä. Lopputuloksena voi olla useita kuvia tapahtumasta (esim. häät) tai vaikka vain yksi (esim. purettavan piipun räjäytys) tai sitten lajikuva jostain harvinaisesta lajista.
• 11.4. Kuinka rajaus vaikuttaa kuvaan visuaalisesti tai jopa sisältöön
• 16.5. Hankaselmen kamerasaeura tulee vierailulle

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Kreetan toukokuu

Olin arvioinut, että normaalikeväänä voisi kovalla työllä ja hyvällä tuurilla löytyy seitsemän itselle uutta lajia. Kevät oli ollut tavallista aikaisempi, joten myöhäinen matkan ajankohta osoittautui oikeastaan liian myöhäiseksi. Maisema oli jo varsin kulottunutta ja kuumuus laski motivaatiota entisestään – komppauskilometrit jäivät vähälle. Monin paikoin maastoon menemistä haittasi myös metrinen jykevä teräsverkkoaita, jonka yläreunaa koristi piikkilanka.

Kreeta on iso saari, pituutta yli 200km. Kun lisäksi ottaa huomioon, että kilometrit Kreetalla ovat pitkiä, niin saari ei ole oikeastaan sopiva kasvikohteeksi, vaan vähintään kolmeksi. Oli aika tavallista, että navigaattori kertoi matkaksi 30km ja matka-ajaksi tunnin. Se pitikin paikkansa, jos ajoi kuten kreetalainen ts. ohitti kaikki turistien vuokra-autot, bussit, kuorma-autot ja 70-luvulta peräisin olleet, taakan alle väsähtäneet avolavat. Mutkaisilla vuoristoteillä se ei ollut kovin helppoa. Onneksi moottoripyörillä oli omat kaistansa. Liikennekulttuuri oli joustavampaa – ehkäpä turhaumat puretaan liikennemerkkeihin, eikä muihin liikenteessä liikkuviin.

Kirjan mukaan etukäteen kaikkein tärkein kohde Dikti-vuoristossa oli palanut joskus vuosikymmenen alkupuolella, niin laajalta alueelta kuin jaksoin vuoriston sorateitä ajella. Männyt olivat sentään säästyneet, mutta itse maaperä oli lähes pelkkää kivikkoa.

Minulle uusista kämmeköistä löytyi tunnistettavassa kunnossa vain Serapias cordigera ssp. cretica ja Epipactis microphylla. Lisäksi Orchis fragrans kukki vielä aivan tunnistettavana, mutta kuvata sitä ei enää kannattanut, koska hyviä kuvia siitä jo oli. Jokin orho, mahdollisesti Ophrys fusca ssp. cressa, oli jo enimmäkseen siemenvaiheessa.

Kulottuneeseen maisemaan väriä toivat lähes pelkästään tienvarsien oleanterit. Ylempänä oli lisäksi keltaista väriä antamassa muutamia hernepensaita.

Suomesta tuttu maaseutukylien autioituminen on tuttu ilmiö Kreetallakin.

Kreikanlohikäärmevehka (Dracunculus vulgaris) on kasviksi aika hurjan näköinen ja helppo tunnistaa raatokärpäsiä houkuttavasta hajustakin.

Jyväskylän kameraseurassa 21.3. vuosikokous ja kuvauksen valmistelu

Jyväskylän kameraseuran kuvaillat pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

Osittainen auringonpimennys Muuramenharjulla, kuvattu 10.5.1994.

Vuosikokous, joka perinteisesti on mennyt varsin nopeasti läpi. Sen jälkeen illan varsinaiseen teemaan: kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla työtehtävä tai itse määritelty kuvausrupeama. Lopputulos voi olla yksi kuva oikeasta hetkestä aivan yhtä hyvin kuin monin kuvin dokumentoitu tapahtuma – kerralla kuitenkin pitää onnistua, sillä uusintamahdollisuutta ei tule. Siksi ennakkoon pitää suunnitella kaikki valmiiksi.

Liistekatiskan jäänteet kuvattu kuusimetrisellä jalustalla veden ollessa poikkeuksellisen matalalla.

—

Keväällä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi ainakin kaksi teemailtaa: Kirmo Wilen 17.1. ja Marko Hämäläinen 21.2.  Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 17.1. Vierailijana Kirmo Wilen, Kuvausprojekti Hainanissa
• 24.1. Salakampa, anonyymien kuvaajien kuvien arviointia
• 14.2. Itselle tärkeä/mieluinen kuvausaihe
• 21.2. Vierailijana läänintaiteilija Marko Hämäläinen
• 21.3. Kuvaustehtävän suunnittelu ja toteutus. Kuvaustehtävä voi olla miltei mikä tahansa kuvausprojekti, joka olisi jostain syystä käytännössä pakko onnistua kertarykäisyllä. Lopputuloksena voi olla useita kuvia tapahtumasta (esim. häät) tai vaikka vain yksi (esim. purettavan piipun räjäytys) tai sitten lajikuva jostain harvinaisesta lajista.
• 11.4. Kuinka rajaus vaikuttaa kuvaan visuaalisesti tai jopa sisältöön
• 16.5. Hankaselmen kamerasaeura tulee vierailulle

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Rhodoksen orhot huhtikuussa 2018

Orhojen lajittelu on haastavaa, eikä siitä täyttä yksimielisyyttä taida ollakaan. Taksonien sisäinen muuntelu on suurta ja lisähaastetta luovat myös risteymät. Itse olen mieltynyt kirjassa Ophrys: The Bee Orchids of Europe by Pedersen, H.a.; Faurhodt, N. esitettyyn tulkintaan, jossa lajimäärä on varsin niukka, eikä alalajejakaan aivan hirveästi ole. Silti haastetta piisaa ja virheitä saattaa tulla.

Rhodokselta urhoryhmä löysi 14.-22.4.2018 oheiset taksonit. Määrittykset ja mahdolliset virheet ovat omiani.

Ophrys fusca ssp. fusca

Ophrys lutea ssp. lutea

Ophrys lutea ssp. galilaea

Ophrys bombyliflora

Ophrys speculum ssp. regis-ferdinandii

Ophrys scolopax ssp. scolopax

Ophrys scolopax ssp. rhodia

Ophrys fuciflora ssp. fuciflora

Ophrys fuciflora ssp. candica

Ophrys sphegodes ssp. mammosa

Ophrys reinholdii

Ilmeisiä risteymiäkin löytyi muutama ja ne ovat vielä kantalajejakin monimuotoisempia.

Orchis ×vicina (jälkimmäistä pidetään myös alalajina Ophrys fuciflora ssp. grandiflora)

Näytti siltä, että Ophrys fuciflora × scolopax olisi risteymistä yleisin.

Tältä voisi näyttää Ophrys fuciflora ssp. candican ja Ophrys scolopax ssp. rhodian risteymä.