Kasvikerhon absurdi retki Katajanevalle 8.8.2018

Pari kertaa aiemmin olen käynyt Katajanevalla normaalikesänä ja suo on paikoin niin märkää, että paikoin piti tarkkaan katsoa, mistä voi turvallisesti kävellä. Nyt ennätyskuumana ja kuivana kesänä suo oli todella kuiva, samat alueet olisi voinut kiertää pikkukengillä.

Pikkukihokki, Drosera intermedia

Taivas oli aivan selkeä ja ilma lämmin, eikä tuulta ollut oikeastaan ollenkaan. Hyttysiä, paarmoja eikä mitään muitakaan hyönteisiä näkynyt.

Äimäsara, Carex dioica

Kämmekät olivat pääosin pieniä ja tietenkin jo ohi – tunnistaminen siksi normaalia vaikeampaa. Korpimaarian- ja suopunakämmekän lisäksi löytyi ilmeisiä kaita- ja luhtakämmeköitä. Suovalkkua ei löytynyt, vaikka sitä etsittiin.

Suo-orvokki, Viola palustris

Rimpivesihernettä löytyi kuivuneista rimmeistä, joiden yli saattoi kävellä.

Mainokset

Jyväskylän kameraseuran lokakuun toimintaa

Jyväskylän kameraseuran syyskuun kuvaillat pidetään klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

 

Lokakuun ensimmäinen kuvailta 11.10. on varattu Irma Varriolle ja hänen persoonallisille luoville luontokuville. Kuvajaisia – mielen ja luonnon kohtauspaikoilla. Luontokuvaa luovalla otteella.

 

Seuralaisten omien kuvien kuvailta teemasta Keskeneräinen, melkein valmis on 25.10.

Lisäksi luvassa ainakin yksi kuvausvierailu ja loppukuusta pystytetään seuran vuosinäyttely.

Syksyllä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi kaksi teemailtaa: Erkki Rauhala 23.8. ja Irma Varrio 11.10.  Syyskauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 23.8. Taivaan ja erityisesti yötaivaan kuvauksesta kertoo Erkki Rauhala
• 30.8. Näyttelykuvien valintaa seuran syksyn näyttelyyn
• 19.9. Vierailu Pieniä ihmeitä -näyttelyn esittelyssä Keski-Suomen luontomuseossa 16-17
• 20.9. Ennennäkemättömiä kesäkuvia
• 11.10. Irma Varrio: Kuvajaisia – mielen ja luonnon kohtauspaikoilla. Luontokuvaa luovalla otteella.
• 25.10. Keskeneräinen, melkein valmis
• 15.11. Matkamuistoja
• 13.12. Fingerporilaista ym. huumoria

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Viikon linnareissu Latviassa

Tartto

Tartto on vanha hieno kaupunki, jossain osataan säästää ja entisöidä vanhaa toisin kuin meillä Suomessa.

Bauska

Vanha kaupunki, jonka seudulla on useita linnoja

    
Bauskas pils – on vanha, mutta suurelta osin uudelleen rakennettu

Rundāles pils – varsinainen Versailes puistoineen

Mežotnes pils – majoituspalveluja paikassa, jossa olisi pitänyt maksaa aulaan kurkistamisestakin. Ulkoapäin paikka näytti siltä, että lisärahoitus olisi tarpeen.

Rixwell Bauska Hotel – hotelli, joka muistutti lähinnä opiskelija-asuntolaa 80-luvulta. Kun vielä yöllä oli palohälytys sähkökytkentöjen vuoksi ja aamupala johti tyhjennysharjoitukseen, niin enpä suosittele.

     
Abgunstes muiža – mielenkiintoinen taiteilijaresidenssi, jota samalla kunnostetaan – rahoitusta mm. EU:lta. Paikka esiteltiin hyvin ystävällisesti.

Tērvete – metsäinen puistoalue, jossa piileskelee minulle tuntematon orkideaharvinaisuus ja tuntemattomaksi se jäikin.

 
 
Ēdoles pils – hotellitason majoitusta vanhassa linnassa.

Kuldīga – vanha kaupunki, jossa on Baltian levein vesiputous, Ventas rumba.

Karlamuiza Country Hotel – vanhan kartanon väentuvassa majoituspalveluja.

Līgatnes pārceltuve pār Gauju – kapulalossilla auto joen yli ilman kapulaa.

Turaida – vanhan linnan rippeet

Kattohaikarakolonia lehtikuusissa

Pieniä ihmeitä – valokuvanäyttelyn esittely

Valokuvanäyttelyni Pieniä ihmeitä kertoo luonnon pienistä yksityiskohdista, jotka jäävät kiireiseltä helposti huomaamatta. Näyttely on esillä Keski-Suomen Luontomuseolla syyskuun loppuun asti.

Luontomuseo (Harjun Vesilinna, Ihantolantie 5, 40100 Jyväskylä)
Museo avoinna ti-pe 11–18, la-su 12–17.

Ensi keskiviikkona 19.9. klo 16-17 olen paikalla kertomassa kuvista, niiden tekniikasta ja itse kohteista.

Tervetuloa!

Aiemmin aiheesta:

• Pieniä ihmeitä – valokuvanäyttely

Jyväskylän kameraseuran syyskuun toimintaa

Vierailu Pieniä ihmeitä -näyttelyn esittelyssä Keski-Suomen luontomuseossa 19.9. klo  16-17
Jyväskylän kameraseuran syyskuun kuvailta on 20.9. klo 18-20 Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.

Kuvaillan teemana on kesän kuvat, mutta aluksi katsellaan syksyn näyttelyn kuvavalintoja. Olisi hyvä, jos ehdolla olevat kokonaisuudet olisivat jo ”sermille” sovitettuina.

 

Syksyllä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi kaksi teemailtaa: Erkki Rauhala 23.8. ja Irma Varrio 11.10.  Syyskauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 23.8. Taivaan ja erityisesti yötaivaan kuvauksesta kertoo Erkki Rauhala
• 30.8. Näyttelykuvien valintaa seuran syksyn näyttelyyn
• 19.9. Vierailu Pieniä ihmeitä -näyttelyn esittelyssä Keski-Suomen luontomuseossa 16-17
• 20.9. Ennennäkemättömiä kesäkuvia
• 11.10. Irma Varrio: Kuvajaisia – mielen ja luonnon kohtauspaikoilla. Luontokuvaa luovalla otteella.
• 25.10. Keskeneräinen, melkein valmis
• 15.11. Matkamuistoja
• 13.12. Fingerporilaista ym. huumoria

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Kuvausta tilt–shift –objektiiveilla

Etelänarnikki, Arnica montana, Hohe Tauern National Park, Itävalta, TS-E24mm f/3.5L II, 1/200, f/11, -1 2/3 EV

Neidonkenkä, Calypso bulbosa, TS-E24mm f/3.5L 0,3s f/13 -1 2/3 EV

Tarkennus kaikilla objektiiveilla tehdään aina tasoon, tilt-objektiiveilla tuota tasoa voidaan kallistaa erisuuntaiseksi kuin filmin tai kennon taso. Käytännössä tarkennan ensin, jos mahdollista, kuvaustason keskikohtaan. Sen jälkeen kallistan niin, että toinen laita tarkentuu oikein – samalla pitäisi toisenkin laidan osua kohdalleen. Käytännössä tämän jälkeen joutuu vielä tarkentamaan sekä kallistamaan muutaman hienosäätökierroksen ja ehkä pienen himmennyksen lisäyksen.

Aidaskääpä, Gloeophyllum sepiarium, TS-E24mm f/3.5L II, 1/250, f/6,3, -2/3EV

Aidaskääpä, Gloeophyllum sepiarium, TS-E24mm f/3.5L II, 1/160, f/7,1, -2/3EV

Tilttiä voi käyttää paitsi terävyysalueen lisäämiseen, myös sen vähentämiseen kallistamalla päinvastaiseen suuntaan. Shiftillä puolestaan saadaan esim. puuta tai talot pysymään pystyssä: pidetään kamera suorassa niihin nähden ja kuva-aluetta rajataankin siirtämällä objektiivia kameran kallistamisen sijasta. Shiftiä voi hyödyntää myös heijastavien pintojen kuvaamisessa, kun ei halua näkyä kuvassa.

Ketunlieko, Huperzia selago, TS-E24mm f/3.5L II, 4s, f/16, 0EV

Ketunlieko, Huperzia selago, TS-E24mm f/3.5L II, 1/4, f/4, 0EV

Ensimmäinen tilt-shift-objektiivi ainakin minulla oli Canon TS 35mm F2.8 S.S.C. Siinä ei ollut automaattihimmennintä, kuten muissa tuon ajan samalla kiinnityksellä olleissa FD-objektiiveissa, vaan himmenninrenkaasta säädettiin tarkennuksen jälkeen kuvausaukko kohdalleen. Valon mittaus kameran omalla mittarilla sen sijaan onnistui hyvin tiltistä tai shiftistä huolimatta useimmilla rungoilla.

Polku, TS-E90mm f/2.8, 1s, f/11, 2/3EV

Rentukka, Caltha palustris, TS-E90mm f/2.8, 1/8, f/14, -1/3EV

Sen jälkeen, kun mittausjärjestelmät monimutkaistuvat ja polarisaatiosuotimen sijaan tarvittiin pyöröpolarisaattorit, valon mittaus kameran mittarilla ei antanutkaan enää aina oikeita lukuja, jos objektiiville oli tehty tilt- tai shift-säätöjä. Valotuksen korjauksen määrä riippui tiltin ja shiftin suunnasta ja määrästä – käytännössä muuttujia oli niin paljon, ettei minkään taulukon teko ollut mielekästä. Filmiaikaan valonmittaus piti tehdä ennen noita säätöjä tai sitten piti käyttää erillistä valotusmittaria – tai joskus käytin toista kameraa. Digikaudella asia taas helpottui, kun voi ottaa testikuvan ja korjata valotusta histogrammin perusteella.

Borgholm, Ruotsi, TS-E24mm f/3.5L, 1/60, f/16, -1/3EV

Helsingin tuomiokirkko, TS-E24mm f/3.5L II, 0,8s, f/11, -1EV

EF-sarjan TS-E-objektiiveissa on sähköinen himmennin, joka helpottaa käyttöä – tosin terävyys- ja epäterävyysalue on hyvä tarkistaa himmentämällä, kuten muulloinkin. Ensimmäinen EF-sarjan TS-E objektiivini oli TS-E 90mm f/2.8, joka on vieläkin käytössä. Se tarkentuu kohtuullisen lähelle ja sillä saa kuvattua esim. vanakasvit siten että kuvaan saa näkyviin lehtiruusukkeen yläviistosta ja kuitenkin terävyysalueen kallistua siten, että kukintokin on terävyysalueella ja tausta pysyessä pelkistettynä, koska ei tarvitse himmentää. Kolme pistettä (pisteet voivat olla esimerkiksi kukkia) määrittää tason ja jos nuo kolme pistettä halua tarkennustasolle, niin samalla määräytyy kuvaussuunta (tai kaksi teoriassa). Tilt-objektiivilla kuvaussuunnan voi valita mieleiseksi tuosta tasosta riippumatta (tietyissä rajoissa). Objektiiviin voi laittaa myös loittorenkaan, telejatkeen tai lähilinssin.

Kuusi, Picea abies, TS-E90mm f/2.8, 1/80, f/2.8, 2/3EV

Enkeli, TS-E90mm f/2.8, 1/10, f/8, 0EV

Toinen EF-sarjan TS-E-objektiivini oli TS-E 24mm f/3.5L. Aivan loistava objektiivi esimerkiksi kasvustojen kuvaamiseen. Vastaavalla tavallisella laajakulmalla joutuisi himmentämään enemmän, eikä se aina ole mahdollista esimerkiksi tuulen vuoksi. Tällä onnistuu myös esimerkiksi tallojen ja puiden kuvaaminen niitä kaatamatta. Tämän vaihdoin uudempaan versioon Canon TS-E 24mm f/3.5L II, joka tarkentuu oleellisesti lähemmäs, oikeastaan jo tosi lähelle kun kyseessä on laajakulma. Lähemmäs ei oikein voisi enää mennä varjostamatta kohdetta. Tämä oli oleellista, koska riittävän ohutta loittorengasta ei ole. Uudessa versiossa tiltin ja shiftin suuntaa voi säätää toisiinsa nähden. Tämä ei minulle ole ollut kovinkaan merkittävä ominaisuus, koska harvoin tarvitsen molempia säätöjä samanaikaisesti.

Kuuraa jäällä, TS-E90mm f/2.8, 1/160, f/14, 0EV

Nyt TS-E-objektiiveja on myös muilla merkeillä. Niiden laadusta minulla ei ole kokemusta, mutta käyttöön pätevät tietenkin samat periaatteet.

Jyväskylän kameraseuran elokuun toimintaa

Jyväskylän kameraseuran elokuun kuvaillat on 23.8. ja 30.8. Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.

 

Syksyn ensimmäinen kuvailta 23.8. on varattu Erkki Rauhalalle, joka kertoo taivaan ja erityisesti ajankohtaisen pimenevän syystaivaan kohteista ja niiden kuvaamisesta. Omia kuvia voi ottaa mukaan, niitä katsellaan lopuksi, jos aikaa jää.

Jyväskylän kameraseuran syksyisen näyttelyn kuvien valintaa tehdään 30.8. Ota mukaan kuvia muutamasta itsellesi sopivasta teemasta.

Syksyllä on seuralaisten omien kuvien katselun lisäksi kaksi teemailtaa: Erkki Rauhala 23.8. ja Irma Varrio 11.10.  Syyskauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 23.8 Taivaan ja erityisesti yötaivaan kuvauksesta kertoo Erkki Rauhala
• 30.8 Näyttelykuvien valintaa seuran syksyn näyttelyyn
• 20.9 Ennennäkemättömiä kesäkuvia
• 11.10. Irma Varrio: Kuvajaisia – mielen ja luonnon kohtauspaikoilla. Luontokuvaa luovalla otteella.
• 25.10 Keskeneräinen, melkein valmis
• 15.11 Matkamuistoja
• 13.12 Fingerporilaista ym. huumoria

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Pieniä ihmeitä – valokuvanäyttely

Valokuvanäyttelyssä luonnon pieniä yksityiskohtia
Luontomuseo 5.6.–30.9.2018

Luonnossa ei kannata kiirehtiä kauas, usein riittää, ettei kiirehdi, vaan pysähtyy ja katsoo lähempää – ja tarkemmin. Suurin osa näyttelyn kuvista on otettu aivan lähiseudulta, osa kotipihasta. Eikä vuodenajallakaan ole väliä, luonto osaa yllättää tarkkaan katsovan miltei aina.

Uurrepesäsieni

Sieniä ei ole vain maassa syksyisin. Niitä voi löytää lumen alta, puiden rungoilta ja lehdiltä sekä vaikkapa heinänkorsilta. Usein hullunkurisestikin nimetyt limasienet eivät kuulu kasveihin, eläimiin eivätkä edes sieniin. Näiden ameboja lähellä olevien limasienten limakot liikkuvat etsimässä ravintoa. Kun kosteusolosuhteet ovat sopivat, ne nousevat mieleiseensä paikkaan ja muodostavat itiöpesäkkeen jatkaakseen sukua. Jäkälät on tiedetty sienen ja levän symbioosiksi, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan ainakin osalla jäkäliä on ”kolmaspyörä” mukana. Näitä ja paljon muita luonnon pienikokoisia ihmeitä löytyy uusimmasta näyttelystäni.

Haurasterttunen

Kollaasi orhoista (Ophrys) on parin Pohjois-Norjasta kuvatun lisäksi näyttelyn ainoa ulkomailta koostettu kuva ja myös ainoa, jossa on orkideoita. Orhojen suku on hyvin monimuotoinen, ja eri lähteissä se onkin jaettu erinimisiksi ja usein myös eritavoin lajeiksi ja alalajeiksi. Kämmeköillä evoluutio tuntuu leikittelevän tutkijoiden kanssa, mutta orhojen kanssa touhu on mennyt lähinnä hullutteluksi. Kollaasissa on ehkä noin puolet Välimeren seudulla kasvavista orho-taksoneista.

Pihlajankatajansarviruoste

Avajaiset ja yleisöluento ti 5.6.2018 klo 18.00

Luontomuseo (Harjun Vesilinna, Ihantolantie 5, 40100 Jyväskylä)
Museo avoinna ti-pe 11–18, la-su 12–17.

 

Näyttelystä muualla:

• http://www.kuvaaja.fi/nayttelyt/pienia_ihmeita/index.htm
• https://www.jyu.fi/erillis/museo/luonto/nayttelyt/vaihtuva/pienia-ihmeita-small-wonders-5-6-201330-9.2018

 

Kameraseuran kuvaillassa 17.5. teemana puusta

Jyväskylän kameraseuran toukokuun kuvailta on 17.5. Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.

Illan teemana on puusta. Puusta voidaan rakentaa ja tehdä monenlaista, mutta puusta voi katsella myös maisemia ja löytää monia eläimiä. Nyt vain mielikuvitus lentoon ja kurkotetaan kuuseen, eikä haittaa vaikka kapsahtaa katajaan.

Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 18.1. Salakampa. Katselemme osallistujien kuvia nimettöminä satunnaisessa järjestyksessä ja pohdimme, mikä niissä on hyvää ja mikä voisi olla paremminkin.
• 15.2. Puutarhatuoli. Varmaan jokainen on joskus harmistunut, kun kaunista maisemakuvaa koristaa muovinen puutarhatuoli. Mutta tuoli voi joskus olla myös kuvan pääkohde – tai pääkohteen istuin. Aihetta voi ja on toivottavaakin tulkita myös kuvainnollisesti sekä pilke silmäkulmassa.
• 15.3. Suomen historia. Juhlavuosi meni, mutta millaisia merkkejä ja jälkiä ihminen tai luonto itse on vuosien varrella maahamme jättänyt.
• 19.4. Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.
• 17.5. Puusta. Suomi elää puusta, mutta mitä kaikkea ja millaisia kuvia puusta voikaan saada.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Kameraseuran kuvailta 19.4., näyttely ja jäsenmaksu 2018

Jyväskylän kameraseuran huhtikuun kuvailta on 19.4. Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.  Aiheena on Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.

Kameraseuralla on varattu näyttelytila ensi lokakuuksi. Näyttely voitaisiin toteuttaa samaan tapaan kuin viime vuoden elokuussa pidetty näyttely, jossa jokainen esitteli omaa kuvatuotantoaan sermillä tai parilla. Kuvien valintaa tehdään jo huhti- ja toukokuun kuvailloissa muiden aiheiden ohella. Ota siis mukaan sopivia pieniä uusia kokonaisuuksia, jotka sopisivat näyttelyyn.

Toukokuulle on suunniteltu työpajaa asetelmakuvauksesta ja kohteiden valaisusta. Siitä tarkemmin sähköpostilla.

Vuosikokous päätti pitää jäsenmaksun ennallaan eli vuoden 2018 jäsenmaksu on 15€. Tilinhoitokulujen säästämiseksi ja asioiden hoidon helpottamiseksi yhdistyksen tilinä toimii toistaiseksi Markku Könkkölän hallinnoima, yhdistystä varten avattu S-pankin tili FI28 3939 0050 8951 35.

Maksun saaja: Markku Könkkölä
Tili: FI28 3939 0050 8951 35
Viesti: Jyväskylän kameraseuran jäsenmaksu 2018
Maksu: 15€
Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

• 18.1. Salakampa. Katselemme osallistujien kuvia nimettöminä satunnaisessa järjestyksessä ja pohdimme, mikä niissä on hyvää ja mikä voisi olla paremminkin.
• 15.2. Puutarhatuoli. Varmaan jokainen on joskus harmistunut, kun kaunista maisemakuvaa koristaa muovinen puutarhatuoli. Mutta tuoli voi joskus olla myös kuvan pääkohde – tai pääkohteen istuin. Aihetta voi ja on toivottavaakin tulkita myös kuvainnollisesti sekä pilke silmäkulmassa.
• 15.3. Suomen historia. Juhlavuosi meni, mutta millaisia merkkejä ja jälkiä ihminen tai luonto itse on vuosien varrella maahamme jättänyt.
• 19.4. Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.
• 17.5. Puusta. Suomi elää puusta, mutta mitä kaikkea ja millaisia kuvia puusta voikaan saada.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura