Kameraseuran kuvailta 19.4., näyttely ja jäsenmaksu 2018

Jyväskylän kameraseuran huhtikuun kuvailta on 19.4. Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.  Aiheena on Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.

Kameraseuralla on varattu näyttelytila ensi lokakuuksi. Näyttely voitaisiin toteuttaa samaan tapaan kuin viime vuoden elokuussa pidetty näyttely, jossa jokainen esitteli omaa kuvatuotantoaan sermillä tai parilla. Kuvien valintaa tehdään jo huhti- ja toukokuun kuvailloissa muiden aiheiden ohella. Ota siis mukaan sopivia pieniä uusia kokonaisuuksia, jotka sopisivat näyttelyyn.

Toukokuulle on suunniteltu työpajaa asetelmakuvauksesta ja kohteiden valaisusta. Siitä tarkemmin sähköpostilla.

Vuosikokous päätti pitää jäsenmaksun ennallaan eli vuoden 2018 jäsenmaksu on 15€. Tilinhoitokulujen säästämiseksi ja asioiden hoidon helpottamiseksi yhdistyksen tilinä toimii toistaiseksi Markku Könkkölän hallinnoima, yhdistystä varten avattu S-pankin tili FI28 3939 0050 8951 35.

Maksun saaja: Markku Könkkölä
Tili: FI28 3939 0050 8951 35
Viesti: Jyväskylän kameraseuran jäsenmaksu 2017
Maksu: 15€
Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

  • 18.1. Salakampa. Katselemme osallistujien kuvia nimettöminä satunnaisessa järjestyksessä ja pohdimme, mikä niissä on hyvää ja mikä voisi olla paremminkin.
  • 15.2. Puutarhatuoli. Varmaan jokainen on joskus harmistunut, kun kaunista maisemakuvaa koristaa muovinen puutarhatuoli. Mutta tuoli voi joskus olla myös kuvan pääkohde – tai pääkohteen istuin. Aihetta voi ja on toivottavaakin tulkita myös kuvainnollisesti sekä pilke silmäkulmassa.
  • 15.3. Suomen historia. Juhlavuosi meni, mutta millaisia merkkejä ja jälkiä ihminen tai luonto itse on vuosien varrella maahamme jättänyt.
  • 19.4. Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.
  • 17.5. Puusta. Suomi elää puusta, mutta mitä kaikkea ja millaisia kuvia puusta voikaan saada.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Mainokset
Kategoria(t): Jyväskylän kameraseura ry | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Kameraseuran kuvaillassa 15.3. vuosikokous ja Suomen historia

Jyväskylän kameraseuran maaliskuun kuvailta on 15.3. Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.

Aallonmerkkikallio, Kolin kansallispuisto

Aloitamme vuosikokouksella jonka yhteydessä keskustelemme myös toiminnan kehittämisestä. Kuvailtojen lisäksi voisi olla: vierailevia esiintyjiä, työpajoja (Lightroom, monen salaman käyttö), kuvausvierailuja ja …

Tervolan stromatoliittikiveä Helsingissä Porthanian aulan lattiassa. Elämän jälkiä miljardin vuoden takaa.

Illan teemana on . Millaisia merkkejä ja jälkiä ihminen tai luonto itse on vuosien varrella kuvaajille maahamme jättänyt.

Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

  • 18.1. Salakampa. Katselemme osallistujien kuvia nimettöminä satunnaisessa järjestyksessä ja pohdimme, mikä niissä on hyvää ja mikä voisi olla paremminkin.
  • 15.2. Puutarhatuoli. Varmaan jokainen on joskus harmistunut, kun kaunista maisemakuvaa koristaa muovinen puutarhatuoli. Mutta tuoli voi joskus olla myös kuvan pääkohde – tai pääkohteen istuin. Aihetta voi ja on toivottavaakin tulkita myös kuvainnollisesti sekä pilke silmäkulmassa.
  • 15.3. Suomen historia. Juhlavuosi meni, mutta millaisia merkkejä ja jälkiä ihminen tai luonto itse on vuosien varrella maahamme jättänyt.
  • 19.4. Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.
  • 17.5. Puusta. Suomi elää puusta, mutta mitä kaikkea ja millaisia kuvia puusta voikaan saada.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Kategoria(t): Jyväskylän kameraseura ry | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Garganon orhot ja serapiakset

Orhojen määritys lajilleen ja varsinkin alalajilleen on aika haasteellista. Muuntelu on niin suurta ja samoin myös tutkijoiden into määrittää omia taksoneja, että mopo on tainnut karata käsistä. Myös ilmeisiä risteymiä on paljon ja niitäkin löytyi. Minusta Henrik Ærenlund Pedersenin ja Niels Faurhodtin kirja Ophrys – The Bee Orchids of Europe vaikuttaa uskottavimmalta ja yritin määrittää sen mukaan.


Garganossa kirjan mukaan kasvaa kaksi Ophrys lutea –alalajia, ssp. lutea ja ssp. galilaea. Näistä vain jälkimmäinen löytyi.


Ophrys tenthredinifera on usein jaettu moniin alalajeihin, mutta Pedersenin& Faurhodtin kirjassa alalajeihin jakoa ei ole tehty, mikä helpotti määritystä paljon, sillä lajin sisäinen muuntelu oli aika suurta.

Ophrys bombyliflora on lajina helppo, hyvin itsensä näköinen ja tuttu jo Algarvesta vuoden takaa.

Ophrys scolopax ssp. cornuta on ainoa lajinsa alalaji, jota pitäisi kasvaa Garganossa.

Ophrys fuciflora on jaettu useisiin alalajeihin, joista monia kasvaa Garganossakin. Päädyin kuitenkin pitämään kaikkia löydettyjä alalajin apulica yksilöinä. Yksilöllisen muuntelun lisäksi ulkonäköön vaikuttaa paljon myös kukinnan vaihe.

Ophrys argolicasta tavataan Garganossa kaksi alalajia crabronifera ja biscutella, löydetyt näyttäisivät kuuluvan jälkimmäiseen alalajiin.

Ophrys bertolonii oli helppo tunnistaa selkeän käyrästä huulestaan ja onhan tuon olemus muutenkin helpoimmasta päästä.

Ophrys sphegodes –lajin alalajit ovat niitä hankalimpia ja niitä on useita Garganossakin. Alalaji atrata erottuu muista, koska sen huuli on kauttaaltaan karvainen.

 

Yleisin Ophrys sphegodes -alalajeista oli sipontensis. Siitä löytyi myös  yksi kokonaan keltakukkainen yksilö.

 

Pedersen& Faurhodt ovat päätyneet siihen, että monien muiden lajeina pitämät orhotaksonit ovat risteymäperäisiä. Löytämämme risteymät kuuluivat Ophrys ×flavicans –ryhmään. Näistä osa oli joskus lajina Ophrys promontorii ja osa lajina Ophrys bertoloniformis pidettyjä. Pari olikin sitten hieman erikoisempia, mutta kuuluivat varmaan samaan risteymäryhmään.

Jos Ophrykset ovat vaikeita määrittää, niin Serapiakset ovat lähempänä mahdotonta. Kirjoissa on kukista usein räjäytyskuvat, joista taksoni sitten pitäisi selvittää. Kukan repiminen lajin määrittämiseksi ei kuitenkaan tunnu ollenkaan mielekkäältä vaihtoehdolta ja siksi Serapiaksien määrityksiin jää aika paljon epävarmuutta. Tunnistin kuitenkin Serapias linguan ja gordigeran, mutta paljon on ainakin vielä määritystä vailla.

Osa serapiaksista oli ennättänyt jo kukinnassa niin pitkälle, että vaikeuskerrointa oli jo ainakin minulle liikaa.

Garganon muista orkideoista.

Kategoria(t): kämmekät | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Urhojen orkideavaellus Italian Monte Garganoon 2017

Yksi katollisen uskonnon tärkeimmistä pyhiinvaellusreiteistä on Italian Garganossa. Ei nyt sentään aluetta taannoin hallinneilta viikinkien jälkeläisiltä, mutta pitkään kuitenkin tuo kohde on ollut tiedossa myös erinomaisena orkideakohteena. Kuusi urhoa Pohjolasta lähti huhtikuussa 2017 valloittamaan Monte Garganoa ja Foresta Umbraa.

Aikaa oli viikko ja siitä pari ensimmäistä päivää meni yllättäen lumimyrskyssä. Kevään tulo oli pysähtynyt ja osa kasveista selvästikin kärsinyt kylmyydestä. Pikkuhiljaa sää kuitenkin lämpeni, mutta takki pysyi päällä lähes koko matkan ajan. Viimeisenä päivänä tapasimme maastossa sattumalta paikallisen orkideakirjan tekijät, Angela Rossinin ja Giovanni Quitadamon.


Monte Sant’ Angelo on hieno vanha kaupunki tuulisella paikalla. Tiilikattojen päällekin oli laitettu painoiksi kiviä.

Monin paikoin maaperä oli pelkkää kalkkikiveä ja siksi rehevää. Alavaa tasanko oli suurelta osin oliivipuutarhojen peitossa. Viljelyyn kelpaamattomilla mailla laidunnettiin pääasiassa vuohia, paimenet olivat tulleet meren takaa entisen Jugoslavian alueelta.

    

Orchis-suvun kämmeköistä runsaimpana oli anthropophora, jota oli monin paikoin. Myös italica löytyi muutamalta paikalta. Tanskasta tuttu purpurea oli vasta aloittelemassa kukintaansa. Quadripunctatan olin kuvitellut näyttävämmäksi, mutta se olikin pienehkö, joskin hyvin kaunis. Muutama palokämmekkä (Orchis ustulata) myös löytyi.

  

Kalkkikämmeköistä (Anacamptis) papilionacea ja Gotlannista tuttu morio (kalkkiruusukekämmekkä) sekä ilmeisesti myös näiden risteymä. Aivan uutena tuttavuutena löytyi muutama coriophora alavalta paikalta miltei meren rannasta.

  

Liuskakämmeköistä löytyi vain Dactylorhiza romana avoimelta paikalta Foresta Umbrasta, kuten myös Cyclamen repandum, Anemone blanda (balkaninvuokko) ja Viola reichenbachiana (pyökkiorvokki).

 

Kookkaimpia olivat Himantoglossum-suvun robertianum ja hircinum. Robertianum on jossain mainittu rumaksi ja ainakin näin kukinnan loppuvaiheessa olevat yksilöt sopivat aika hyvin tuohon kuvaukseen. Hircinum puolestaan oli aivan kukintansa alkuvaiheessa ja hieman kylmästä kärsinyt.

Neotinea-suvun tridentata ja maculata olivat kooltaan aika vaatimattomia, kirjojen kuvat ovat petollisia. Näitä löytyi vain yhdeltä paikalta, samalta kuin Orchis quadripunctata.

Monia orho- ja serapias-taksonejakin löytyi, mutta niistä kirjoittelen myöhemmin.

 

Kategoria(t): kasvikuvaus, kämmekät, matkailu | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Kameraseuran helmikuun illassa 15.2. teemana puutarhatuoli

Jyväskylän kameraseuran helmikuun kuvailta on 15.2. Sepänkeskuksen Reaktorissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.

Illan teemana on puutarhatuoli. Varmaan jokainen on joskus harmistunut, kun kaunista maisemakuvaa koristaa muovinen puutarhatuoli. Mutta tuoli voi joskus olla myös kuvan pääkohde – tai pääkohteen istuin. Aihetta voi ja on toivottavaakin tulkita myös kuvainnollisesti sekä pilke silmäkulmassa.

Ensimmäisen kerran salakampaa jatketaan nytkin yhdellä teemaan sopivalla kuvalla.

Kevätkaudelle on kuvailtojen lisäksi suunnitteilla muutakin toimintaa: vierailevia esiintyjiä, työpajoja (Lightroom, monen salaman käyttö), kuvausvierailuja.

Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

  • 18.1. Salakampa. Katselemme osallistujien kuvia nimettöminä satunnaisessa järjestyksessä ja pohdimme, mikä niissä on hyvää ja mikä voisi olla paremminkin.
  • 15.2. Puutarhatuoli. Varmaan jokainen on joskus harmistunut, kun kaunista maisemakuvaa koristaa muovinen puutarhatuoli. Mutta tuoli voi joskus olla myös kuvan pääkohde – tai pääkohteen istuin. Aihetta voi ja on toivottavaakin tulkita myös kuvainnollisesti sekä pilke silmäkulmassa.
  • 15.3. Suomen historia. Juhlavuosi meni, mutta millaisia merkkejä ja jälkiä ihminen tai luonto itse on vuosien varrella maahamme jättänyt.
  • 19.4. Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.
  • 17.5. Puusta. Suomi elää puusta, mutta mitä kaikkea ja millaisia kuvia puusta voikaan saada.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Kategoria(t): Jyväskylän kameraseura ry, roskaaminen, valokuvaus | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Sale

Sale-kamppanja on jatkunut jo pitkään eri piireissä.

 

Tässä pari varovaista ennustetta.

Hieman kannustusta

Vähäintään toinen kierros on taattu

Toisaalta tuskin edes toista kierrosta tarvitaan

Finaali näyttää olevan jo ensimmäisellä kirrroksella.

 
 

Uusi kausi on ainkin luvassa.

Kategoria(t): huumori | Avainsanat: , , | Kommentoi

Jyväskylän kameraseuran kevätkausi alkaa 18.1.

Jyväskylän kameraseuran kevätkausi alkaa 18.1.  Paikkana on Molekyyli (ei Reaktori kuten jatkossa), Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.

Ensimmäisenä teemana on diakaudelta tuttu salakampa, jossa katsotaan kuvia analysoiden tietämättä kenen kuvia ne ovat. Ota mukaan kuusi kuvaa, joista haluasit herättää keskustelua ja kuulla toisten mielipiteitä.

Kevätkaudelle on kuvailtojen lisäksi suunnitteilla muutakin toimintaa: vierailevia esiintyjiä, työpajoja (Lightroom, monen salaman käyttö), kuvausvierailuja.

Kevätkauden kuvailtojen teemat ja alustava aikataulu:

  • 18.1. Salakampa. Katselemme osallistujien kuvia nimettöminä satunnaisessa järjestyksessä ja pohdimme, mikä niissä on hyvää ja mikä voisi olla paremminkin.
  • 15.2. Puutarhatuoli. Varmaan jokainen on joskus harmistunut, kun kaunista maisemakuvaa koristaa muovinen puutarhatuoli. Mutta tuoli voi joskus olla myös kuvan pääkohde – tai pääkohteen istuin. Aihetta voi ja on toivottavaakin tulkita myös kuvainnollisesti sekä pilke silmäkulmassa.
  • 15.3. Suomen historia. Juhlavuosi meni, mutta millaisia merkkejä ja jälkiä ihminen tai luonto itse on vuosien varrella maahamme jättänyt.
  • 19.4. Eläimellistä menoa. Linnut ja muut eläimet ovat suosittuja luontokuvauskohteita, mutta sopiva malli voi löytyä monilla myös omalta sohvalta.
  • 17.5. Puusta. Suomi elää puusta, mutta mitä kaikkea ja millaisia kuvia puusta voikaan saada.

Osallistujamäärä on kasvanut mukavasti ja siksi rajoitetaan esitettyjen sarjojen pituus enintään 15 kuvaan. Toki voit ottaa mukaan useamman sarjan, katsotaan niitä sitten, jos aikaa jää. Laita tiedostot tikulle, tiedostojen ja hakemistojen nimissä ei saa olla erikoismerkkejä, eikä varsinkaan Å, Ä tai Ö kirjaimia. Suosituskoko kuville on 1400×1050.

Kuvaillat ovat kaikille avoimia tapahtumia – tervetuloa tutustumaan hyvään seuraan! Sisään pääsee pääovesta kello 18 asti. Myöhemmin pääsee sopimalla jonkun läsnäolevan kanssa oven avaamisesta.

Postilista samoin kuin kameraseuran Facebook-sivut sopivat hyvin yhteisten ideoiden spontaaniin suunnitteluun ja toteutukseen https://www.facebook.com/groups/451531091674172/

Jos haluat tiedotteita Jyväskylän kameraseuran toiminnasta sähköpostilla, niin liity seuran postilistalle http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/jyvaskylankameraseura

Kategoria(t): Jyväskylän kameraseura ry | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Misteli

Noin vuosi sitten Juha Laaksosen Luontoretki-ohjelmassa heitin, että misteleitä (Viscum album) kannattaa katsella Suomen mantereeltakin. Eipä tullut mieleen, että omalle kohdalle sattuisi. Paikka jääköön kuitenkin kertomatta, jotta kasvi saa jatkaa rauhassa kasvuaan ja leviämistään. Havainto pääsi kuitenkin YLE:n pääuutisiin, vaikkakin YLE:n sivulla oleva kuva onkin muualta, jostain paljon suuremmasta yksilöstä.

Misteli, Viscum album

Misteli on puoliloinen, joka kasvaa ainakin haavalla, poppelilla, lehmuksella, pihlajalla ja omenapuulla. Ikivihantana kasvina se pystyy yhteyttämään, mutta imee isännältään vettä ja ravinteita. Sitä kannattaa etsiä talvella, koska silloin sen näkee lehdettömästä puusta helposti – jos vain sattuu kohdalle.

Misteliä levittävät linnut ja myös ihmiset, esiintymistä ei aina varmuudella pystykään sanomaan kummasta on kyse.

Misteliin liittyy monenlaisia uskomuksia ja niinpä kirkkokin suhtautui siihen joskus kielteisesti. Misteli on päässyt myös sarjakuvaan. Ainakin Asterixissa taikajuoman yhtenä osana on misteli. Perinteen mukaan mistelin alla on lupa suudella. Mikähän mahtaa olla Me too –kampanjan kanta tähän kasviin?

Aiemmin aiheesta: Juha Laaksosen kuvahaaste sumuisen päivän iltana Kaivopuistossa

Editoitu:

31.1.2018 YLE uutisoi mistelistä Jokioisilla https://yle.fi/uutiset/3-10050580.

 

 

Kategoria(t): esiintymiset, kasvikuvaus, talvella | Avainsanat: , , | Kommentoi

Vuoden 2017 Pisa-tutkimus -otannat

Perinteinen Pisa-tukimus on valmistunut, onkin jo viides kerta.


Italiassa juostaan kouluun käsikkäin ja poika urhoollisesti kantaa tytön kirjat ja eväät.


Jossain päin Suomea tytöt erotetaan pojista vaikka väkisin.


Norjassa pojat kävelevät rauhallisesti irrottelemaan.


Toisaalla Norjassa poika selvästikin pidätelee tyttöä menemästä tielle vai mistä oikein onkaan kyse.


Tässä norjalaisessa kylässä näyttäisi lapsilla olevan kiire lavatansseihin.


Ruotsissa koulu aloitetaan nuorena.


Imatran kävelykadulla varoitellaan kouluun ja kirpiksen väliä juoksevista lapsista. Ilmeisesti koulukirjat haetaan kirppikseltä – tai viedään sinne.


Kiinassa tytöillä koulutavarat laitetaan naisellisesti käsilaukkuun ja sitten onkin kiire kouluun.


Hong Kongissa ei ole kiire kouluun. Mutta miltähän planeetalta koululaiset mahtavat olla.

Aiemmat Pisa-tutkimukset.

Kategoria(t): matkailu, Pisa-tutkimus, sekalaiset | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Hyvää joulua!

Kuva | Julkaistu by | Avainsanat: , , , , | Kommentoi