Vuokot – kesän airueet

Vuoden luontokuvat 2013 -kirjassa on laajempi artikkelini vuokoista. Kevään koittaessa on hyvä palauttaa mieliin, mitä vuokkoja ihaillessa kannattaa laittaa merkille – ja ehkä raportoida eteenpäinkin.

valkovuokko, Anemone nemorosa

valkovuokko, Anemone nemorosa

Valkovuokko, vuokoista yleisin, on aika monimuotoinen. Sen lehtien muoto vaihtelee ja kukan väri saa toisinaan punaisia sekä joskus jopa sinisiä sävyjä. Vuokkojen juurelta voi löytää pienen sienen, vuokonpahkapikarin. Vuokkojen lehdillä voi kasvaa parikin mikrosienilajia.

keltavuokko, Anemone ranunculoides

keltavuokko, Anemone ranunculoides

Keltavuokko on eteläisempi ja ehkä muutenkin hieman vaateliaampi kasvupaikan suhteen. Yhteisillä kasvupaikoilla nämä voivat myös risteytyä, joskin yllättävän harvoin. Risteymä on saanut nimekseen ternivuokko ternimaidon värisen, vaaleankeltaisen kukan mukaan.

alppivuokko, Anemone trifolia

alppivuokko, Anemone trifolia

Alppivuokko on Asikkalassa kasvava harvinaisuus. Sen erottaa valkovuokosta helpoiten ehytlaitaisista lehdistä, mutta myös kukkien valkoiset heteet ovat hyvä tuntomerkki. Se risteytyy valkovuokon kanssa. Risteymän tunnistaa alppivuokon lehdistä ja valkovuokon keltaisista heteistä.

arovuokko, Anemone sylvestris

arovuokko, Anemone sylvestris

Arovuokon lähimmät luontaiset kasvupaikat ovat Virossa. Meillä isokukkainen vuokko on yleisesti käytetty koristekasvi.

sinivuokko, Hepatica nobilis

sinivuokko, Hepatica nobilis

Sinivuokko kuuluu eri sukuun kuin edellä mainitut. Se ei muodosta samanlaisia kasvustoja kuten edellä olevat varsinaiset vuokot ja sen lehdet talvehtivat. Kukkimaankin sinivuokko ennättää muita aikaisemmin. Sen kukkien väri on sininen, mutta valkoisia ja monenlaisia punaisen sävyisiä kukkia näkee myös joskus.

kangasvuokko, Pulsatilla vernalis

kangasvuokko, Pulsatilla vernalis

hämeenkylmänkukka, Pulsatilla patens

hämeenkylmänkukka, Pulsatilla patens

ahokylmänkukka, Pulsatilla pratensis

ahokylmänkukka, Pulsatilla pratensis

ketokylmänkukka, Pulsatilla vulgaris

ketokylmänkukka, Pulsatilla vulgaris

Vuokoiksi kutsutaan usein myös aikaisin kukkivia kylmänkukkia, Pulsatilloja. Joissain lähteissä ne ovat Anemone-suvussa muiden vuokkojen tapaan. Ruotsalaisetkaan eivät niitä erittele, heille kaikki ovat sippoja. Yleisin näistä harvinaisuuksista on kangasvuokko, jonka pääasiallisin kasvualue mukailee Salpausselkää. Yhteisillä kasvupaikoille se risteytyy harvinaisemman hämeenkylmänkukan kanssa. Risteymän tuntee sinisävyisestä kukasta (hieman vaaleammasta kuin hämeenkylmänkukalla), jossa on ruska karvoitus (kuten kangasvuokolla). Pohjolan kaksi muuta kylmänkukkalajia on löydetty melko hiljattain Örön saarelta. Epäilen kyllä, että ihmisellä joku rooli Örön saaren esiintymiin on – muut vaihtoehdot ovat aivan liian epätodennäköisiä. Niiden pääasialliset kasvupaikat ovat hieman etelämpänä, esimerkiksi Itämeren isoilla saarilla.

lapinvuokko, Dryas octopetala

lapinvuokko, Dryas octopetala

Lapinvuokko (ruotsiksi fjällsippa) kuuluu ruusukasveihin. Sekin voi muodostaa yhtenäisiä kasvustoja jopa satavuotiaan puutuvan vartensa avulla. Sen eteläisimmät kasvupaikat ovat Kuusamossa, mutta runsaimmat esiintymät ovat Käsivarren tuntureilla.

 

Mainokset
Kategoria(t): kasvit Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Vuokot – kesän airueet

  1. Leena Nummelin sanoo:

    Hieno artikkeli.

  2. Paluuviite: Sinertäviä kangasvuokkoja | Mielikuva

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s