Tilastoja objektiivien käytöstä

NZ24_70 TZ70_200

 

Lightroomista saa kätevästi tilastotietoja eri objektiivien käytöistä ja myös käytetyistä polttoväleistä. Tietoa voi hyödyntää miettiessään, mitä tavaroita raahaa mukanaan ja mitä laittaa kiertoon. Toki pelkkä määrä ei ole aina se oleellinen asia tuohon päätökseen. Voi olla joitain erikoistilanteita, jossa jokin harvemmin käytetty väline on tarpeen. Jos niistä tilanteistä haluaa sitten mieleisensä kuvan, niin silloin tarvitsee juuri sitä harvoin käytettyä objektiivia.

Valitsin repusta kaksi zoomia, joita pidän melkein aina mukana. Telezoomin paikan vie joskus pitkä 180-millinen makro. Jotta kaaviot ovat keskenään vertailukelpoiset, niin valitsin niihin samanlaiset asteikot. Polttovälit jaoin akselille siten, että päätepisteet ovat omana luokkanaan ja välillä on 10 luokkaa.

Pidemmän pään polttoväli korostui silti etenkin telezoomissa. Näin oletinkin, vaikka kuvaan paljon maisemia ja diakaudesta tottuneena pyrin rajaamaan huolellisesti jo kuvatessani. Luulenpa, että tilanteita kuvaavilla päätepisteet korostuvat vielä enemmän.

Pidempää zoomia käytän paljon vähemmän kuin normaali-zoomia. Kyse ei ole pelkästään siitä, että kuvaisin vähemmän pitkillä polttoväleillä, koska lukumääriin vaikuttaa tietenkin muut käytössä olevat objektiivit. Yksi käytetyimmistä objektiiveistani on 100-millinen makro ja myös 90-millinen TS-E vie osansa. Normaali-zoomille ei ole ollut vastaavaa kilpailutilannetta. Canonin 50mm makro oli tarkennuskeltaan kömpelö niin käsin kuin automaatillakin. Vaihdoinkin sen hiljattain Zeissin käsitarkenteiseen, mutta sen vaikutus ei vielä näy tällaisissa tilastoissa.

Suosittelen katsomaan miten polttovälien käyttö jakautuu zoomeissa. Oletan, että monilla paljon käytetyt polttovälit erottuvat selkeämmin piikkinä kuin minun kuvaustyylilläni. Jos niin on, niin kannattaa harkita zoomin vaihtamista sopivaan kiinteään. Kiinteät ovat usein valovoimaisempia, laadukkaampi ja jos valitsee makron, niin ne myös tarkentuvat lähemmäs. Nykyisillä pikselimäärillä kuvan tarkka rajaaminen kuvaushetkellä on ehkä vain turha historiallinen rasite, joka vie turhaan huomiota. Voi päästä parempaan lopputulokseen keskittymällä itse kohteeseen ja kuvaushetkeen, tarkan rajaamisen voi tehdä myöhemmin tietokoneella.

Eri värit noissa kaavioissa kertovat eri objektiiveista ja rungoista. Voi siis hieman katsoa onko käyttö muuttunut ajan myötä. Polttovälit ovat kuitenkin koko ajan samat ja tilastoitu aikakin suunnilleen sama.

Mainokset
Kategoria(t): kalusto Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s