Urhot orhojahdissa Algarvessa

Kuusi suomalaista urhoa toteutti pitkään puhutun matkan Algarveen kämmeköitä etsimään. Matka oli hyvin valmisteltu: kirjoja luettu, palavereita pidetty, karttoja osteltu ja netissä surffailtu. Myös osallistujien pohjakoulutus oli korkea – maisteri kelpasi vain autonkuljettajaksi. Parhaaksi ajankohdaksi arvioitiin huhtikuun alku, 2.-9.4.2016.

mk20160403_0428

Viikossa löysimme Algarvessa tavatuista 40 orkidealajista 17. Hyvän kirjan ja valmistelun lisäksi saavutus selittyy kokemuksella. Jopa minulla, porukan nuorimmalla, oli kokemusta kämmeköiden etsimisestä yli 30 vuotta.

Suurin osa alueen kämmekkätaksoneista on orhoja alalajeineen (13) ja niitä oli myös suurin osa löydetyistä kämmeköistä. Orhot ovat kasvimaailman veijareita, jotka houkuttelevat kukkansa tuoksulla ja muodolla koirashyönteisiä paritteluun ja siinä touhun ohessa hyönteiset kuljettavat siitepölymyhkyjä kukasta toiseen. Orhoilla erikoisen lisääntymisen vuoksi evolutiivinen kokeilu on ilmeisesti runsaampaa kuin lajeilla yleensä ja se näkyy orhojen valtavana monimuotoisuutena niin suvun kuin lajienkin sisällä.

mk20160403_0594 mk20160407_2432

Runsain ja myös monimuotoisin oli Ophrys speculum, jonka molemmat alalajit speculum ja lusitanica löydettiin. Risteytymiäkin on raportoitu, mutta löytämämme oudot yksilöt taisivat selittyä alalajien sisäisellä muuntelulla ja kuivuudella.

mk20160405_1086Monelta paikalta löytyi myös Ophrys lutea ssp. lutea, joka olikin räväkän keltaisen värinsä vuoksi helppo löytää ja määrittää.

mk20160405_1231 mk20160405_1286

Kookas ja näkyvä oli myös Ophrys scolopax ssp. apiformis, josta löysimme punaisen lisäksi myös valkokukkaisen muodon. O. Scolopaxin huulen kuviointi vaihteli paljon, mutta samaa lajia taisivat kaikki olla.

mk20160406_1674 mk20160407_2042mk20160407_2576

Vähälukuisimpia olivat Ophrys apifera, Ophrys bombyliflora ja Ophrys omegaifera ssp. dyris. Niitä jokaista löytyi vain yhdeltä paikalta ja O. apiferasta vain kaksi viimeisillään olevaa kukkivaa yksilöä. O. apifera eli mehiläisorho oli orhoista ainoa, jota kasvaa Pohjoismaissa: tosin vain kahdessa paikassa Tanskassa.

mk20160403_0135 mk20160403_0414 mk20160403_0054

Toinen runsaslukuinen kämmekkäsuku oli Serapias, niitä löydettiin viidestä taksonista kolme: Serapias linguaSerapias cordigera ja Serapias parviflora. Serapiakset oli varsin vaikea erottaa toisistaan, varsinkin kun niiden kukinta oli vasta alkuvaiheessa.

mk20160407_2631 mk20160407_2135 mk20160405_0841

Orchis-suvun kämmeköistä löysimme neljästä lajista kolme: Orchis anthropophora ja Orchis italica löytyi kahdelta paikalta, mutta molemmissa kukinta oli loppuvaiheessa. Orchis olbiensis löytyi tien varrelta sattumalta. Neljäs onkin nähty vain kerran.

mk20160408_2645 mk20160408_2689

Molemmat alueen neidonvaippalajit (Epipactis lusitanica ja Epipactis tremolsii) löysimme viimeisenä kuvauspäivänä majapaikan lähellä olevasta korkkitammimetsästä. Ne olivat melko harvalukuisia ja kukintakin oli varsin alkuvaiheessa.

mk20160407_2528 mk20160403_0242

Lisäksi löytyi kaksi Pohjoismaistakin tuttua lajia: Cephalanthera longifolia, miekkavalkku  sekä Anacamptis morio, ruusukekalkkikämmekkä.

Paljon muutakin toki viikossa nähtiin

mk20160406_1504

Näiveiden kanssa samaan heimoon kuuluva suolakkokasvien loinen, Cistanche phelypaea.

mk20160407_2167

Cytinus hypocistis, loiskasvi.

mk20160408_2948

Flamingo

mk20160403_0417

Maisema maurien aikaisesta Aljezur’in linnoituksesta.

mk20160408_2781

 

Mainokset
Kategoria(t): kasvit, kämmekät, matkailu Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s