Kämmeköitä Jäämeren rannalla

Kesällä 2016 kävin tutustumassa pohjoisen kämmekköihin. mitä lajeja löytyy ja ovatko ne kuinka erinäköisiä kuin etelämpänä. Jäämeren rannoilta ja rantojen tuntureilta yli 70⁰ pohjoista leveyttä löytyi yllättävän monia lajeja ja saattoipa joku jäädä löytymättäkin. Monet kämmeköistämme ovat hyvin vaativia kasvupaikan maaperän suhteen etelässäkin ja pohjoisen karussa ilmastossa ne ovat vielä vaativampia.

mk20160703_1730

Tunturiorho, Chamorchis alpina, on nimensä mukaisesti tuntureiden kasvi, mutta kun mennään tarpeeksi pohjoiseen, niin se voi kasvaa miltei merenpinnan tasolla, kunhan maaperä on riittävän kalkkipitoinen.

mk20160703_1787 mk20160704_1998

Tunturivalkokämmekkäkin, Pseudorchis straminea, kasvoi miltei meren rannassa, eikä näöltään juuri eroa tuntureilla kasvavasta.

mk20160706_3145 mk20160706_3165 mk20160704_2440 mk20160702_1276

Korpimaariankämmekkä, Dactylorhiza maculata subsp. maculata, on varmaan kämmeköistämme monille tutuin. Norjan mereisessä ilmastossa se kasvaa töpäkämmäksi, niin kasvi kuin kukintokin on lyhyempi.

mk20160702_1267 mk20160702_1271

Kaitakämmekkä, Dactylorhiza traunsteineri, on vaikeasti tunnistettava, viimeisimpien tutkimusten mukaan monimuotoinen risteymäperäinen taksoni. Nämä yksilöt kasvoivat korpimaariankämmeköiden joukossa, mutta olivat niistä ainakin ulkoisesti selvästi erilaisia.

mk20160706_3332 mk20160706_3114

Valkolehdokki, Platanthera bifolia oli hyvin tutun oloinen. Joskin kukinto oli varsin tiheä, paljon tiheämpi kuin pohjanvalkolehdokiksi nimetyillä pitäisi olla. Mutta näiden alalajeihin jako ei minusta oikein uskottavaa olekaan.

mk20160704_2758

Pussikämmekkä, Dactylorhiza viridis, joka hiljattain liitettiin liuskakämmeköiden sukuun, on aika samannäköinen kaikkialla, mistä sitä löytää. Etelästäkin löytää toisinaan näin pieniä, mutta toki myös isompia. Kukan väri vaihtelee kokonaan vihreästä punertavan ruskeaan.

mk20160704_2523 mk20160704_2362mk20160704_2603

Lettokirkiruoho, Gymnadenia conopsea var. lapponica, kasvaa varsin kuivalla paikalla. Suomalaiseksi nimeksi sopisikin paremmin pohjankirkiruoho – se vastaisi paremmin tieteellisen nimen käännöstäkin. Sen kasvupaikat eivät suinkaan ole pelkkiä lettoja vaan myös varsin kuivia kunhan kalkkia on runsaasti. Kuvissa myös tunturipunatäplä, Zygaena exulans ja tundrasinisiipi, Plebeius glandon.

mk20160704_2385Tummaneidonvaippa, Epipactis atrorubens, ei paljoa ulkoisesti muutu levinneisyysalueellaan.  Etelässä ne ovat toki keskimäärin isompia. Kasvupaikatkin ovat kosteusoloiltaan ja kalkkipitoisuudeltaan suunnilleen vastaavia. Kuvassa myös lettokirkiruoho ja tunturipunatäplä.

mk20160706_3056 mk20160706_3023

Sammaleisten, kosteiden, vanhojen metsien herttakaksikkokin, Listera cordata, löytyi. Se oli olemukseltaan hieman totuttua rotevampi.

Mainokset
Kategoria(t): kasvikuvaus, kämmekät Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s