Sain vinkin Etelä-Savossa kasvavista hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymistä. Tuntui aika uskomattomalta, että risteymää voisi kasvaa alueella, joka on lähes pari sataa kilometriä toisen kantalajin, hämeenkylmänkukan tiedossa olevalta esiintymisalueelta. Kuvat olivat kuitenkin hyvin hämmästyttäviä: muistuttivat lähinnä risteymää, mutta lehtiä oli paljon. Lähdin katsomaan ja hämmästyin vielä enemmän. Kasvit ovat muuten kuin kangasvuokkoja, mutta kukat ovat hyvin sinertäviä. Lehtiruusuke, lehden malli ja mitat sekä kasvin karvojen väri olivat kuten kangasvuokolla.
Olen nähnyt paljon P. patensxvernalis -risteymiä ja ne voivat olla monensävyisiä (erilaisia takaisiristeymiä). Koskaan en ole nähnyt niissä kuin muutaman lehden. Tällä paikalla oli useita sinertäviä yksilöitä (samaa sävyä) ja kaikilla oli runsaat lehtiruusukkeet. Kaksi sini-valkoista ryhmää oli niin lähekkäin, ettei toisesta oikein tiennyt ovatko eriväriset kukat edes eri juuresta.
Normaaleja kangasvuokkoja oli, muttei normaaleja hämeenkylmänkukkia. Sehän ei sinänsä sulje pois risteymän mahdollisuutta, mutta eriasteisten takaisiristeymien puuttuminen on epätavallista.
Lähellä ei ole asutusta, mutta siementen kulkeutuminen esimerkiksi puutavaran mukana kauampaakin on toki mahdollista. En kuitenkaan tiedä, että missään olisi sinistä kangasvuokkoa tai edes muutakaan tämän näköistä kylmänkukkalajia.
Kangasvuokollakin sinertävyyttä ja punertavuutta on terälehtien ulkopinnalla, mutta sisäpinnalla en ole nähnyt. Voisiko kangasvuokolla olla joskus sinisävyisiä kukkia? Ilmeisesti voi olla, ainakin valkovuokolla olen nähnyt.
Vertailun vuoksi normaalin kangasvuokon lehdet toiselta paikalta. Eipä noissa eroa ole.
Hämeenlinnan seudulta tyypillinen hämeenkylmänkukka-kangasvuokko risteymä, jolla lehtiä on hyvin vähän kukinta-aikaan ja ne vähäiset lehdetkin ovat erinäköisiä.
Aiemmin kylmänkukista:
Lisäys: Paikasta on viranomaisten tietokannasssa vanha maininta kangasvuokon kasvupaikkana.
Pertti Uotilan kommentti 9.5.2017 :
Onpa merkillisen näköinen kangasvuokko. Lehtien liuskaisuus, ylälehtien kähäryys ja violetti väri sekä kellahtavanruskea karvoitus on ilmiselvää kangasvuokkoa. Ei Venäjällä eikä muuallakaan ole tähän sopivia kasveja. Olen kuullut (tai jossain nähnytkin) mainittavan Suomesta ”punaisista kangasvuokoista”, ja kukkien ulkopinta voi ollakin huomattavan punainen. Etelämpää tunnetaan kangasvuokko, jonka kukkien sisäpinta on sinertävä. Koetan vähän katsella asiaa kun olen ”työpaikalla”, nyt vastailen tähän muistinvaraisesti kotoa.
En ihan hirveästi ihmettele näin sinisisiä (tai kuvassa kyllä violetteja, vai valehteleeko kuva?) kangasvuokon kukkia, koska
- mahdollisesti valkoinen väri kangasvuokolla lienee samaan tapaan atavistinen juttu kuin valkoisilla lumpeillamme — joskus katkennut punavärinmuodostusketju palautuu ja syntyy punaisia kukkia
- eräillä kylmänkukilla tuo kukkaväri on aika löyhä juttu; samalla lajilla on yleisesti niin sinisiä kuin valkoisia kukkia tai sinisiä ja keltaisia kukkia.
- myös kasvin lehdissä on aika tavalla punaista väriä; ainakin Hämeessä kangasvuokon lehdet pysyvät varsin vihreinä. Voisikohan ympäristötekijöillä, vaikkapa pakkasshokilla olla vaikutusta? Ovatko normaaliväristen kangasvuokkojen lehdet vihreitä vai onko niissäkin punasävyä? Kukka muuttuu punaisemmaksi myös vanhetessaan (sellaisia olen nähnyt itsekin), mutta nämähän ovat vielä nuoria.
- mahtavatko saada aikaan kelvollisenoloisen hedelmistön? Luultavasti.
- Ihmettelen vähän kukkien suppeutta ja kehälehtien kapeutta; hieman vieraanoloinen kukka kangasvuokolle (Hämeessä).
Oma kommenttini:
Pakkasshokki ei vaikuta mahdolliselta kukan värin selitykseltä, koska paikalla oli myös valkokukkaisia, joiden kukinta oli samassa vaiheessa. ”Yhdessä ruusukkeessa”, jossa saattoi toki olla kaksi yksilöä, oli valkoisia ja sinertäviä kukkia.
Mielikuva 
Sanoit, että lähellä ei ole asutusta. Tarkoitiko, että jonkun pihalla olisi voinut olla puutarhaversio, joka sitten olisi risteytynyt kangasvuokon kanssa. Pitääkö myös paikkansa, ettei risteymä pysty enää lisääntymään. Jos niin on, eikö silloin nuo puutarhaversiot ole uhka aidoille kangasvuokoille ja kylmänkukille.
Mietin sitä, että voisiko paikalle olla kulkeutunut joku kangasvuokon kaltainen minulle tuntematon kaksivärinen laji jostain kaukaa. Puutarhoista voi joskus löytää aika erikoisia lajeja.
Risteymät eivät pystyne lisääntymään keskenään, mutta lisääntyminen voi onnistua kantalajin kanssa. Ainakin kämmeköistä tästä on tutkittua tietoa ja Hämeessä kangasvuokon ja hämeenkylmänkukan yhteisillä kasvupaikoilla risteymien ulkonäön perusteella näyttää ilmeiseltä, että eriasteisia takaisinristeymiä on paljon. Siinä mielessä olet oikeassa, että puutarhakarkulaiset voivat sekoittaa ainakin joidenkin luonnonvaraisten lajien perimää. Tässä ei liene siitä kyse, koska sinisävyiset olivat kaikki samanlaisia ja oli vain väriero valkoiseen kangasvuokkoon.