Kuvausta tilt–shift –objektiiveilla

Etelänarnikki, Arnica montana, Hohe Tauern National Park, Itävalta, TS-E24mm f/3.5L II, 1/200, f/11, -1 2/3 EV

Neidonkenkä, Calypso bulbosa, TS-E24mm f/3.5L 0,3s f/13 -1 2/3 EV

Tarkennus kaikilla objektiiveilla tehdään aina tasoon, tilt-objektiiveilla tuota tasoa voidaan kallistaa erisuuntaiseksi kuin filmin tai kennon taso. Käytännössä tarkennan ensin, jos mahdollista, kuvaustason keskikohtaan. Sen jälkeen kallistan niin, että toinen laita tarkentuu oikein – samalla pitäisi toisenkin laidan osua kohdalleen. Käytännössä tämän jälkeen joutuu vielä tarkentamaan sekä kallistamaan muutaman hienosäätökierroksen ja ehkä pienen himmennyksen lisäyksen.

Aidaskääpä, Gloeophyllum sepiarium, TS-E24mm f/3.5L II, 1/250, f/6,3, -2/3EV

Aidaskääpä, Gloeophyllum sepiarium, TS-E24mm f/3.5L II, 1/160, f/7,1, -2/3EV

Tilttiä voi käyttää paitsi terävyysalueen lisäämiseen, myös sen vähentämiseen kallistamalla päinvastaiseen suuntaan. Shiftillä puolestaan saadaan esim. puuta tai talot pysymään pystyssä: pidetään kamera suorassa niihin nähden ja kuva-aluetta rajataankin siirtämällä objektiivia kameran kallistamisen sijasta. Shiftiä voi hyödyntää myös heijastavien pintojen kuvaamisessa, kun ei halua näkyä kuvassa.

Ketunlieko, Huperzia selago, TS-E24mm f/3.5L II, 4s, f/16, 0EV

Ketunlieko, Huperzia selago, TS-E24mm f/3.5L II, 1/4, f/4, 0EV

Ensimmäinen tilt-shift-objektiivi ainakin minulla oli Canon TS 35mm F2.8 S.S.C. Siinä ei ollut automaattihimmennintä, kuten muissa tuon ajan samalla kiinnityksellä olleissa FD-objektiiveissa, vaan himmenninrenkaasta säädettiin tarkennuksen jälkeen kuvausaukko kohdalleen. Valon mittaus kameran omalla mittarilla sen sijaan onnistui hyvin tiltistä tai shiftistä huolimatta useimmilla rungoilla.

Polku, TS-E90mm f/2.8, 1s, f/11, 2/3EV

Rentukka, Caltha palustris, TS-E90mm f/2.8, 1/8, f/14, -1/3EV

Sen jälkeen, kun mittausjärjestelmät monimutkaistuvat ja polarisaatiosuotimen sijaan tarvittiin pyöröpolarisaattorit, valon mittaus kameran mittarilla ei antanutkaan enää aina oikeita lukuja, jos objektiiville oli tehty tilt- tai shift-säätöjä. Valotuksen korjauksen määrä riippui tiltin ja shiftin suunnasta ja määrästä – käytännössä muuttujia oli niin paljon, ettei minkään taulukon teko ollut mielekästä. Filmiaikaan valonmittaus piti tehdä ennen noita säätöjä tai sitten piti käyttää erillistä valotusmittaria – tai joskus käytin toista kameraa. Digikaudella asia taas helpottui, kun voi ottaa testikuvan ja korjata valotusta histogrammin perusteella.

Borgholm, Ruotsi, TS-E24mm f/3.5L, 1/60, f/16, -1/3EV

Helsingin tuomiokirkko, TS-E24mm f/3.5L II, 0,8s, f/11, -1EV

EF-sarjan TS-E-objektiiveissa on sähköinen himmennin, joka helpottaa käyttöä – tosin terävyys- ja epäterävyysalue on hyvä tarkistaa himmentämällä, kuten muulloinkin. Ensimmäinen EF-sarjan TS-E objektiivini oli TS-E 90mm f/2.8, joka on vieläkin käytössä. Se tarkentuu kohtuullisen lähelle ja sillä saa kuvattua esim. vanakasvit siten että kuvaan saa näkyviin lehtiruusukkeen yläviistosta ja kuitenkin terävyysalueen kallistua siten, että kukintokin on terävyysalueella ja tausta pysyessä pelkistettynä, koska ei tarvitse himmentää. Kolme pistettä (pisteet voivat olla esimerkiksi kukkia) määrittää tason ja jos nuo kolme pistettä halua tarkennustasolle, niin samalla määräytyy kuvaussuunta (tai kaksi teoriassa). Tilt-objektiivilla kuvaussuunnan voi valita mieleiseksi tuosta tasosta riippumatta (tietyissä rajoissa). Objektiiviin voi laittaa myös loittorenkaan, telejatkeen tai lähilinssin.

Kuusi, Picea abies, TS-E90mm f/2.8, 1/80, f/2.8, 2/3EV

Enkeli, TS-E90mm f/2.8, 1/10, f/8, 0EV

Toinen EF-sarjan TS-E-objektiivini oli TS-E 24mm f/3.5L. Aivan loistava objektiivi esimerkiksi kasvustojen kuvaamiseen. Vastaavalla tavallisella laajakulmalla joutuisi himmentämään enemmän, eikä se aina ole mahdollista esimerkiksi tuulen vuoksi. Tällä onnistuu myös esimerkiksi tallojen ja puiden kuvaaminen niitä kaatamatta. Tämän vaihdoin uudempaan versioon Canon TS-E 24mm f/3.5L II, joka tarkentuu oleellisesti lähemmäs, oikeastaan jo tosi lähelle kun kyseessä on laajakulma. Lähemmäs ei oikein voisi enää mennä varjostamatta kohdetta. Tämä oli oleellista, koska riittävän ohutta loittorengasta ei ole. Uudessa versiossa tiltin ja shiftin suuntaa voi säätää toisiinsa nähden. Tämä ei minulle ole ollut kovinkaan merkittävä ominaisuus, koska harvoin tarvitsen molempia säätöjä samanaikaisesti.

Kuuraa jäällä, TS-E90mm f/2.8, 1/160, f/14, 0EV

Nyt TS-E-objektiiveja on myös muilla merkeillä. Niiden laadusta minulla ei ole kokemusta, mutta käyttöön pätevät tietenkin samat periaatteet.

Mainokset
Kategoria(t): kalusto, kasvikuvaus, valokuvaus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Kuvausta tilt–shift –objektiiveilla

  1. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    Mikä ojektiivi käytössä alun punaisten kukkien kuvassa?

    • konkkola sanoo:

      Lisäsin kuviin tiedot. Kallistuksen tai siirron määrää ei näy kuvan EXIF-tiedoista, enkä ole laittanut muistiin – ne ovat olleet ”sopivat”.

      • Martti Kapanen sanoo:

        Käytät vastauksessasi kallistusta ja siirtoa. Mikset myös itse artikkelissa näitä suomenkielisiä termejä?

        Martti Kapanen

      • konkkola sanoo:

        En nyt tullut käyttäneeksi – ehkä siksi kun tilt ja shift ovat niin vakiintuneita ja selittävät tuota objektiivin nimeäkin. Ihan hyvät termit nämä suomalaisetkin ovat ja selviävät itse tekstistäkin.

  2. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    Ai niin missä rungossakin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s